PE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.0 Transitional//EN"> omega kellot hinnat Siemenluettelo 2015 SISÄLLYS - PDF

Siemenluettelo 2015 SISÄLLYS - PDF omega kellot hinnat

Siemenluettelo 2015 SISÄLLYS

Koko: px Aloita esitys sivulta:

Download "Siemenluettelo 2015 SISÄLLYS"

Transkriptio

1 Siemenluettelo 2015

2 Maatiainen Det lantliga kulturarvet ry Maatiainen ry on perustettu vuonna Yhdistys pyrkii säilyttämään vanhoja viljely- ja koristekasvikantoja eli maatiaiskasveja sekä maatiaiseläimiä eli alkuperäisiä kotieläinrotuja. Lisäksi yhdistys haluaa vaalia perinnemaisemia. Yhdistyksen toimisto Osoite Stenbäckinkatu HELSINKI Puhelin ke ja to klo Sähköposti Kotisivut Aukioloajat keskiviikkona ja torstaina klo 12 18, huhti- ja toukokuussa myös perjantaisin klo Toimisto sijaitsee Helsingin Taka-Töölössä lähellä Naistenklinikkaa. Perille pääsee Mannerheimintietä tai Topeliuksenkatua pitkin kulkevilla busseilla ja raitiovaunuilla. Jäsenyys Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun alla olevalle Suupohjan Osuuspankin tilille. Kirjoita n i m e s i ja o s o i t t e e s i viestiosaan. Näin varmistat jäsenyytesi kirjaamisen jäsenrekisteriin. Voit myös ottaa yhteyttä toimistoon postitse, sähköpostilla tai puhelimella (parhaiten ke-to 12-18). Voit ilmoittaa myös sähköpostiosoitteesi, puhelinnumeron ja erityiset kiinnostuksen kohteesi kuten omenat, kanat, siemenkeräys tms. Jäsenmaksut vuonna 2015 Henkilöjäsenmaksu 30 Perhejäsenet, varsinaisen jäsenen ohella 12 Opiskelijat 19 Tilinumero IBAN BIC Suupohjan Osuuspankki FI HELSFIHH Maatiainen ry julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää jäsenlehteä välittää maatiaiskasvien siemeniä järjestää kursseja ja yleisöluentoja neuvoo ja opastaa jäseniään järjestää retkiä kotimaahan ja matkoja ulkomaille järjestää taimipäivän keväisin ja syksyisin toimii maatiaiskotieläinten säilyttämisen puolesta paikallisryhmä Turun seudulla, Etelä- Savossa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa maatiaisruokaryhmä, maatiaiseläinryhmä, museoryhmä. * * * * * * * * * * * * * Siemenluettelo 2015 SISÄLLYS Tilausohjeet 2 Kylvöohjeita 3 Kylmäkäsittely 4 Siementen keruuohjeet 5 Lisätietoja 7 Seokset 8 Ylläpitoviljely 10 Monivuotiset kasvit 11 Yksivuotiset kasvit 23 Syötävät kasvit 25 Vihannesten siemenet 28 Huonekasvit 31 Puuvartiset kasvit 32 Maatiaisrukiin välitys 34 Löytökori 35 Hakemisto: Suomenkielinen 37 Ruotsinkielinen 40 Tieteelliset nimet 43 Siementen kerääjät 46 Maatiainen ry:n Siemenluettelo 2015 Kannen kuva: Varjolilja Lilium martagon (Pirkko Kahila). Teksti ja taitto: Anne Leino. Asiatarkistus: Pirkko Kahila (kasvit), Riku Cajander (hyönteiset ja linnut), Pirkko Kukkola (siemenet).

3 MAATIAISEN SIEMENVÄLITYS Maatiainen ry on välittänyt kotimaisia siemeniä vuodesta 1990 alkaen. Siemenvälityksen tavoitteena on tukea ja edistää perinne- ja maatiaiskasvien sekä kotimaisten luonnonkasvien viljelyä ja lisäämistä. Tarjonta on kautta vuosien painottunut koriste- ja luonnonkasveihin, mutta aina mukana on ollut myös arvokkaita ja mielenkiintoisia hyötykasvien kantoja, kuten kaskinaurista, härkäpapua ja sipuleita. Tervetuloa löytöretkelle maatiaiskasvien pariin. Siemenluettelon 2015 anti on koottu eri puolilta Suomea, jäsenten puutarhoista (s. 46) lähetetyistä siemenistä. Jäsenten keräämiä siemeniä on täydennetty ulkopuolelta tilatuilla vihannesten siemenillä, jotka on valittu siten, että niistäkin voi halutessaan ottaa siemeniä.mukana on paljon vanhoja tuttuja edellisiltä vuosilta, mutta muutoksia tapahtuu myös joka vuosi. Suurkiitos kaikille, joiden myötävaikutuksella luettelo on syntynyt! Lajit ovat luettelossa pääryhmittäin (monivuotiset, yksivuotiset, syötävät ja puuvartiset kasvit) tieteellisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Omana ryhmänään ovat vihannesten siemenet ja löytökori. Eriikäiset siemenkannat, jalostamattomat luonnonkasvit (lk) ja viljelylajikkeet ovat erotettu toisistaan. Nämä tiedot löytyvät ikä-sarakkeesta. Löytökorissa (s. 35) on lajeja, joista on tarjolla alle 10 annospussia Maatiaiskannat ovat siemenluettelon ydin. Ne ovat vähintään 50 vuotta ilmastoomme sopeutuneita kantoja ja merkitty neljällä tähdellä ****. Tärkeimmille kannoille on luettelossa annettu kantanimiä, joiden tarkoituksena on tunnistaa ja pitää erillään alkuperältään erilaiset kannat, vaikka ne eivät ulkoasultaan eroaisikaan toisistaan merkittävästi. Luettelossa on runsas valikoima myös uudempia luonnonperennoja ja kasviharvinaisuuksia (mm. kuningatarkurjenmiekka, keltalilja, himalajanjalkalehti). Uutuutena on tullut viljakukka seoksia ja vihdoinkin pensaspionia on tilattavissa. Maatiaisruista on nyt mahdollista tilata suoraan viljelijöiltä isompiä määriä, lue lisää sivulta 34. Tärkeät ylläpitokannat ovat yhdistetty luettelon pääryhmiin. Tunnuksena ylläpitokannasta on tunnus Y tilausnumerossa ja merkintä YLLÄPITOVILJELYYN! Nämä lajit ovat kaikkein tärkeimpiä, kun haluamme säilyttää kasviperintöä tuleville sukupolville. Ylläpitoviljely tarkoittaa sitä, että siemenannoksen tilaaja sitoutuu lähettämään kasvin siemeniä takaisin Maatiaiselle. Tavoitteena on turvata näiden kasvikantojen säilyminen ja siementen saatavuus jatkossa. Hyviä tuloksia on saatu; mm. Potattomattia, sikuria, isotakiaista ja kosmoskukkien maatiaiskantoja on palautunut välitykseen kiitettävästi. Ohjeita siemenviljelyä varten lähetetään YLLÄPITOsiementen mukana. Lue enemmän ylläpitoviljelystä sivulta 10. Vihannesten siemenet löytyvät sivulta 28. Vihanneslajikkeet on valittu niin, että niiden omatoimisenkin siemenlisäyksen pitäisi olla mahdollista mukana ei ole F1-hybridijalosteita, joista ei saa kelvollista siemenlisäysaineistoa. Otsikon VIHANNESTEN SIEMENET alta löytyy syötävien kasvien siemeniä. Tarjolla on mm. virolaisia ja venäläisiä lajikkeita. Vihannesten siemenet on valittu täydentämään jäsenten puutarhoista kerättyjä siemeniä siten, että mukana on mahdollisimman paljon vanhoja lajikkeita, luomua ja biodynaamisesti tuotettuja siemeniä. Tänä vuonna on tullut mukaan jättikurpitsa, vesimeloni ja chilipaprika. Tallettakaa siemenpussit. Niissä on tietoja (kasvin nimi, kantatiedot ja eränumeron loppuosa), joista on hyötyä, kun palautatte siemeniä. Tilausnumerot muodostuvat uusimman Viljelykasvien nimistön (2012) perusteella. Varmistaaksesi tarkoittamiesi siementen saamisen merkitse tilauslomakkeeseen uusi tilausnumero ja kasvin nimi! Vaikka maailmassa on paljon hyviä kasveja, silti on syytä muistaa suomalaisten maatiaiskasvien suuri arvo. Pidättehän vanhimpia tarjolla olevia kasvikantoja niiden ansaitsemassa arvossa kasvattamalla ja vaalimalla niitä erityisellä huolella! Vuoden 2015 Maatiaiskasvi on varjolilja! Varjoliljalla on Suomessa pitkät perinteet. Se mainitaan jo Elias Tillandzin (1637) kasviluettelossa nimellä Cuickainen. Sopivalla paikalla puutarhassa varjolilja on kestävä ja vaatimaton. Se ei ole Suomessa alkuperäinen luonnonkasvi vaan viljelyjäänteenä/puutarharhakarkulaisena tavattu luonnonvarainen kasvi. Tutustumisen arvoinen upea, pystykasvuinen sipulikukka! Varjolilja löytyy siemenluettelosta sivulta 18. MAATIAINEN RY Siemenluettelo

4 TILAUSOHJEET TILAUSOHJEET Siemeniä voi tilata sähköpostilla: Laittakaa viestin aiheeksi Siementilaus ja kirjoittakaa viestiin lajinimen lisäksi tilausnumero sekä tilausmäärä. Puhelimitse emme valitettavasti pysty ottamaan tilauksia vastaan. Luettelon keskellä on postitettava tilauslomake. Kirjoittakaa lajinimen lisäksi tilausnumero. Tilaukset lähetetään osoitteella: Pirkko Kukkola, Kuusjoenperäntie 45, KANUNKI Tilaukset toimitetaan saapumisjärjestyksessä niin kauan kuin siemeniä riittää. Varmin tapa saada haluamansa siemenet on tilata ne mahdollisimman pian. Huom! Tilauslomakkeesta on poistunut ylläpitokantojen oma tilausosio, merkitse kaikki tilaukset samaan listaan. Siemeniä saatavilla myös Maatiaisen toimiston myymälässä: Stenbäckinkatu 8, Helsinki, (avoinna ke ja to 12-18) sekä puutarhamessuilla Helsingissä, Turussa ja Lahdessa. SIEMENTEN HINNAT Maatiainen ry:n jäsenille: 2 / annospussi, myös vihannesten siemenet seokset 3 / 5 g muille kuin jäsenille: 2,50 / annospussi, myös vihannesten siemenet seokset 4,50 / 5 g Toimituskulut Siemenlaskuun lisätään toimituskuluja 3,50 (kirje enintään 250 g). Kaikkiin paketteihin sekä yli 250 g kirjeisiin lisätään postimaksu painon mukaan. TILAUSTEN TOIMITUS JA MAKSAMINEN Postitamme siemenet tilaajan osoitteeseen. Mukana seuraa lasku. Muistakaa käyttää viitenumeroa. Siementen kerääjät voivat valita siemenluettelosta yhtä monta siemenpussia kuin ovat lähettäneet eri siemeneriä. Mainitkaa asiasta tilauksen yhteydessä, niin huomioimme sen laskussa. Vaihto-oikeus ei koske vihannesten siemeniä. TAKUU! Säilyttäkää siemenpussit. Pussin alalaidassa on tärkeä eränumero. Jos siemenet eivät idä kylvöohjeiden tarkasta noudattamisesta huolimatta tai teillä on muuta palautetta, ottakaa yhteyttä: tai puhelimitse toimistoon Ilmoittakaa samalla kyseessä olevan siemenpussin alalaidassa oleva eränumero. MERKKEJÄ & LYHENTEITÄ Kasvikannan ikä Suomessa viljeltynä on merkitty seuraavasti ikä-sarakkeeseen: - = kasvikannan iästä ei tietoa * = alle 10 vuotta, nuori kanta ** = vuotta, nuorehko kanta *** = yli 20 vuotta, melko vanha kanta **** = yli 50 vuotta, vanha kanta (lk) = ulkomailta peräisin oleva luonnonkanta lk = kotimainen luonnonkanta Luonnonkasveilla ei ole ikää. Ne ovat kasvaneet täällä kauan ja sopeutuneet oloihimme. Puuvartisista kasveista tähtien määrä kertoo sen yksilön iän, josta siemenet on kerätty. E-S = Etelä-Suomi (noin vyöhykkeet I II) K-S = Keski-Suomi (noin vyöhykkeet III V) P-S = Pohjois-Suomi (noin vyöhykkeet VI VIII) ap. = alun perin kp. =keräyspaikka L =luomusiemen = Hyvä tai erinomainen perhosten ravintokasvi. = Hyvä tai erinomainen mehiläisten ja muiden mesipistiäisten ravintokasvi. = Hyvä tai erinomainen lintujen ravintokasvi. = Kasvi tai jokin sen osa on myrkyllinen. =Yli 100 vuotta vanha kanta Suositeltava kasvupaikka: = aurinkoinen kasvupaikka = puolivarjoinen kasvupaikka = varjoinen kasvupaikka Kukinta-aika ( ): V VI = kukintakuukaudet on ilmoitettu roomalaisilla numeroilla, tässä siis touko kesäkuu. Puuvartisille kasveille on ilmoitettu lisäksi menestymisvyöhykkeet I VIII. Uusi siemenluettelo tehdään joulu-tammikuun aikana. Tällöin siementen tilaus ei ole suositeltavaa, tilausten toimitukset ovat myös katkolla kyseisenä aikana. Toimitukset alkavat uuden luettelon ilmestyttyä helmikuussa. Näin voidaan paremmin taata, että tilaamianne siemeniä on myös saatavilla. Lajit vaihtelevat jonkin verran vuosittain. MAATIAINEN RY Siemenluettelo

5 Kylvöohjeita KYLVÖOHJEITA MONIVUOTISET KASVIT MV Monet perennoiden siemenet, joiden siemenpussissa lukee kylvö syksyllä ulos, ovat saapuessaan itämislevossa, joka voidaan poistaa kylmäkäsittelyllä. Varaa tähän aikaa 6-8 viikkoa alkuvuoden kylmyydestä ja kylvä siemenet heti ne saatuasi (tai vaihtoehtoisesti seuraavana syksynä). Kylmäkäsittelystä on ohjeet sivulla 4. Lepotila häviää syksyn ja kevään viileiden kausien aikana, kun siemen on kosteassa maassa. Luettelon sarake K (= kylvö) viittaa alla oleviin kylvöohjeisiin: A Siemenet itävät helposti ja nopeasti (1 3 viikossa). Kylvä touko kesäkuussa ulos kylvöpenkkiin tai laatikkoon. B Siementen itämisessä on vaihtelua. Joskus siemenet itävät helposti (kuten A). Usein kylmäkäsittely nopeuttaa ja tasaistaa itämistä. Kylvä huhtikuun alussa ruukkuun tai laatikkoon ja vie kylvös ulos suojaiseen paikkaan (harso päälle). Huolehdi tasaisesta kosteudesta. Siemenet itävät kevätkesällä sään lämmettyä. C Siemenet eivät idä ilman kylmäkäsittelyä. Niille järjestetään keväällä 6 8 viikon pituinen kylmäkäsittely (ks. ohje sivulla 4) TAI ne kylvetään syksyllä ulos ja annetaan luonnon hoitaa kylmäkäsittely. HUOM! Puuvartisten kasvien siemenet tarvitsevat pidemmän, 2 3 kuukautta kestävän kylmäkäsittelyn. Usein paras tulos saadaan, kun siemenet kylvetään syksyllä ulos. D Saattaa olla vaikeasti itävä laji. Keväällä tehty kylmäkäsittely ei useinkaan riitä. Parasta on kylvää heinäkuussa ulos maahan tai ruukkuun. Multa ei saa kuivua kertaakaan. Siemenet saavat osakseen ensin lämpökauden ja talvella kylmäkauden ja itävät seuraavana kesänä. H Hernekasvien heimoon (Fabaceae) kuuluvien kasvien siemenet itävät periaatteessa A-kohdan mukaan. Kovia siemeniä on hyvä liottaa vedessä yön yli tai kuorta viilataan varovasti. Taimien juuret kärsivät koulimisesta, joten siemenet on parasta kylvää suoraan kasvupaikalle tai yksittäin turveruukkuihin. Hyvin pienet ja valoa itämiseen tarvitsevat siemenet kannattaa ripotella ja painella sormin kylvöastiaan mullan pintaan. Kylvös sumutetaan kosteaksi ja peitetään rei'itetyllä muovilla. Kylvöohje kelloille Monivuotiset kellot: yleensä A ja pintakylvö tai aivan ohut hiekkakerros siementen päälle. Jos siemenet eivät idä 7-10 päivässä, niin kylvöastia siirretään kuukaudeksi viileään. Kaksivuotiset kellot: kylvö alkukesällä ulos, jotta lehtiruusukkeet ehtivät kasvaa isoiksi kesän aikana ja kukkivat komeasti seuraavana kesänä. KAKSIVUOTISET KASVIT KV Siemenet kylvetään alkukesällä ulos, jotta lehtiruusukkeet ehtivät kasvaa isoiksi kesän aikana. Suuret lehtiruusukkeet jaksavat talvehtia ja kukinta on komea seuraavana kesänä. Muista suojata lehtiruusukkeet havuilla talven kylmyydeltä ja etenkin kevätauringolta! Auringon paahde/jäinen maa -yhdistelmä kuivattaa lehdet. Havut voi vähitellen poistaa kun maa on keväällä täysin sulanut. Kaksivuotiset kasvit kylväytyvät jatkossa itsekseen ja kanta säilyy. Aluksi kasvua voi vauhdittaa apukylvöillä muutaman vuoden ajan. Tämä tapahtuu kylvämällä alkukesällä edellisenä syksynä talteen otettuja siemeniä. Vähitellen maahan kertyy niin paljon kasvien pudottamia siemeniä, että joka vuosi on sopiva määrä siemeniä itämässä keväisin, uusia lehtiruusukkeita kasvamassa ja kukkivia kasveja kypsyttämässä uusia siemeniä. Kasvikanta alkaa pitää itseään yllä. Kaksivuotiset kasvit ovat luettelossa monivuotisten kasvien ryhmässä. YKSIVUOTISET KASVIT YV Jokseenkin kaikki yksivuotiset kukat kasvavat ja kukkivat parhaiten aurinkoisella paikalla hyvin lannoitetussa, kuohkeassa maassa. Kastelua ja reilua lannoitusta tarvitaan pitkin kesää. Kylväytyy-maininta tarkoittaa sitä, että syksyllä kasvi pudottaa maahan siemeniä, jotka itävät seuraavana keväänä. a Siemenet kylvetään ulos maahan keväällä. ab Lyhyt taimikasvatus on eduksi etenkin pohjoisemmassa, mutta siemenet on myös mahdollista kylvää suoraan maahan ainakin eteläisimmässä Suomessa. b Taimet vaativat esikasvatuksen sisällä. Esikasvatuksen pituus vaihtelee lajeittain. Useimmiten se aloitetaan huhtikuussa. Siemenpusseissa on lajikohtaiset kylvöohjeet. MAATIAINEN RY Siemenluettelo

6 Kylmäkäsittely KYLMÄKÄSITTELY Kylmäkäsittely pehmentää kovan siemenkuoren ja/tai herättää alkion fysiologisesta siemenlevosta. Sana kylmäkäsittely tarkoittaa menetelmää, jossa siemen tai koko hedelmämassa laitetaan kerroksittain kostean hiekan kanssa. Jotkut siemenet itävät ilman kylmäkäsittelyä, toisia lajeja täytyy kylmäkäsitellä viikkoja tai kuukausia. Kasvilajien itämislämpötilat vaihtelevat. Monet kasvit itävät nopeimmin, jos lämpötila ei ole tasainen vaan yölämpötila on astetta päivälämpötilaa alempi. Itämisessä alkio lähtee jatkamaan keskeytynyttä kasvuaan. Harvojen kasvien siemenet ovat itämiskykyisiä heti emokasvista irtauduttuaan, vaikka muut itämisen perusedellytykset olisivat olemassa (riittävä veden-ja hapensaanti, lämpötila). Siementen sanotaan olevan silloin todellisessa lepotilassa eli siemenhorroksessa. Siemenlepo estää kasvia itämästä epäsuotuisaan aikaan. Nämä kasvit tarvitsen herätyksen eli kylmäjakson, jolloin siemenhorros purkautuu. Luonnossa siemenhorros purkautuu syksyn ja kevään viileiden kausien aikana, kun siemen on kosteassa maassa. Pihatarhuri voi matkia luonnon järjestystä kylvämällä siemenet syksyllä ulos kylvöpenkkiin tai laatikoihin. Siemenet itävät yleensä seuraavan kesän alussa. SIEMENTEN KYLMÄKÄSITTELY Jos päätätte tehdä luonnon kylmäkäsittelyn (kuten yllä), varastoikaa tänä keväänä hankkimanne siemenpussit väljästi ilmaviin muovirasioihin jääkaappiin tai kylmiöön odottamaan syksyä. Viileässä paikassa siemenet säilyvät paremmin. Nopeampia tuloksia haluava järjestää 6-8 viikkoa kestävän kylmäkauden. Yksinkertaisinta on kylvää siemenet laatikoihin tai ruukkuihin kosteaan turve-hiekkaseokseen maaliskuussa tai huhtikuun alussa. Kylvöastioita pidetään ensin reilu viikko huoneenlämmössä, minkä aikana siemenet hieman pehmenevät. Sitten astiat viedään ulos suojaiseen paikkaan: lumen alle, kuusen alle, lämmittämättömään liiteriin, autokatokseen...jos ulkolämpötila pysyy kuukauden verran rajoissa ºC, kaikki sujuu hyvin. Jos on pitkään kovia pakkasia tai sää lämpenee yllättäen ennen aikojaan, kylvöastiat on parasta viedä juureskellariin tai muuhun tasaisen kylmähköön paikkaan. Valoa ei kylmäkäsittelyssä tarvita, mutta jos jotkin siemenet alkavat itää jo kellarissa, astia täytyy heti siirtää valoisaan, puolilämpimään (10 15 ºC) paikkaan tai laskea varaston lämpötilaa 0 o C. Viimeistään toukokuussa kylvöastiat siirretään ulos puolivarjoisaan paikkaan, jossa niitä on helppo käydä hoitamassa ja tarkkailemassa. Kastellaan sopivasti. Mullan täytyy pysyä tasaisen kosteana koko kylmäkäsittely- ja itämisajan! Jos kaikki on sujunut hyvin, siemenet itävät alkukesällä säiden lämmetessä. KYLMÄKÄSITTELY PUSSEISSA Pienissä tiloissa siementen kylmäkäsittely voidaan tehdä pusseissa. Jokainen siemenannos sekoitetaan puoleen desilitraan kosteaa turve-hiekkaseosta ja suljetaan pieneen muovipussiin. Pussit kootaan muovilaatikkoon väljästi pystyyn. Laatikkoa pidetään huoneenlämmössä viikko ja viedään sitten kellariin, kuistille tms. Jääkaappi on yleensä liian lämmin paikka. Optimilämpötila kylmäkäsittelyn aikana on 1 5 astetta. Kymmenen päivän välein pussit avataan, kosteus tarkistetaan ja sisältöä pöyhitään. Siementen pitää olla kylmässä 6 8 viikkoa. Kylmäkausi kannattaa ajoittaa siten, että sen loputtua pussien sisältö voidaan kaataa ulos kylvöpenkkiin tai -laatikkoon. MAATIAINEN RY Siemenluettelo

7 Siementen keruuohjeet kesää ja syksyä 2015 varten SIEMENTEN KERUUOHJEET Toivomme teiltä erityisesti seuraavia siemeniä: Kaikki vanhat **** kannat, etenkin: tarha- ja aitoukonhattu, harjaneilikka, illakko, esikot, ruusumalva, vuoripioni ja muut pionit, päivänliljat, vuorikaunokki Monivuotiset kukat: ukonhatut, kiurunkannukset, sormustinkukat (muut kuin rohtosormustinkukka), pionit, kullerot, esikot, laukat, sinivaleunikko, vuokot (arovuokko), tarhaillakko Kotimaiset luonnonkasvit: Kerää minkä tahansa luonnonkasvin siemeniä mm. kissankello, mäkitervakko, kaunokit, kevätesikko, neilikat, litulaukka, mäkikuisma, väinönputki Yksivuotiset kukat ja hyötykasvit: kessu, liina (maatiaishamppu), unikot, orvokit... Mitä EI laisinkaan: Ei seuraavia helposti luontoon leviäviä lajeja: isot jättiputket, komealupiini, jättipalsami, tummatulikukka. Mitä siemeniä toivoisitte löytyvän ensi vuoden luettelosta? Siemenet lähetetään osoitteeseen Pirkko Kukkola Kuusjoenperäntie Kanunki TAI siemenet voi tuoda Maatiaisen toimistolle Helsinkiin. Aukioloajat ja osoite etukannessa. Lähettäkää siemenet heti kun kaikki on kerätty, niin ne päätyvät kylvöksiin mahdollisimman tuoreina. Lokakuun loppuun mennessä lähetetyt siemenet ehtivät seuraavaan siemenluetteloon. Syysmyyntiin tarkoitetuista siemenistä tarvitsemme tiedot heinäkuun loppuun mennessä, jotta tiedot ehtivät syksyn lehteen. Siemeniä syysvälitykseen voi lähettää syyskuun alkupuolelle asti. Kiitos! Korvauksena vaivannäöstäsi voit valita uudesta luettelosta veloituksetta yhtä monta siemenpussia kuin olet lähettänyt eri siemeneriä. Mukaan tietoja kasveista Siemenluettelo kootaan lähettämienne siementen ja niitä koskevien tietojen pohjalta. Maatiaiselta tilatut siemenpussit kannattaa säästää, sillä niistä löytyy tietoja, joita tarvitset kun palautat siemeniä. Laitathan lähettämistäsi siemeneristä seuraavat tiedot: kasvin nimi niinkuin se on pussissa ja myös mahdollinen lajike- tai kantanimi esim. kosmoskukka Viena. erätunnus Maatiaiselta hankittujen siementen pussien alalaidassa oleva numero- ja kirjainyhdistelmä (väliviivan jälkeinen tunnus). Sen avulla voidaa tunnistaa siementen alkuperä. kanta kasvikannan ikä tai arvio siitä tähtiluokituksella. Tieto voi sisältää myös maantieteellisn kasvualueen, kuten E-S, tark. Etelä- Suomi. Maatiaiselta ostetuista siemenistä tämä tieto on merkitty pussin alalaitaan (Kanta). Ap. luonnosta lähtöisin olevien kotimaisten luonnonkasvien kohdalle merkintä LK (luonnonkanta). alkuperätiedot, jos muistat mistä kasvi on peräisin: Maatiaiselta, kaupan siemenistä, taimistolta, vanhasta puutarhasta jne. kukan/kukinnon väri ja muut mahdolliset taustatiedot. Laitathan mukaan myös omat yhteystietosi, puhelinnumeron tai sähköpostiosoitteen siltä varalta, jos on tarpeen kysyä lisätietoja. Kasvikannan ikä kertoo sen, kuinka kauan tämä kasvi(kanta) on kasvanut Suomessa. Vaikka et olisi varma asiasta, anna siemenille kuitenkin "tähdet" eli ikäarviosi ja kerro, että kyseessä on arvaus. Maatiaisen pusseissa ikätieto löytyy pussin alalaidasta. Kasvikannan ikä ei muutu silloin, kun kasvi siirretään puutarhasta toiseen. Kun kylvät puutarhaasi maatiaishärkäpapua, on siitä saatava siemen edelleen maatiaishärkäpapua. * = selvästi alle 10 vuotta, nuori kanta ** = vuotta, nuorehko kanta *** = yli 20 vuotta, melko vanha kanta **** = yli 50 vuotta, vanha kanta Puuvartisista kasveista tähtien määrä kertoo sen kasviyksilön iän, josta siemenet on kerätty. Se kertoo miten kauan puu tai pensas on elänyt ja sopeutunut kasvupaikalleen. Kotimaista alkuperää olevien luonnonvaraisten puuvartisten kohdalla riittää merkintä LK. Kasvuolot vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea. Merkitse puuvartisten lajien kohdalle myös kasvupaikka seuraavasti: E-S = Etelä-Suomi (vyöhykkeet I II) K-S = Keski-Suomi (vyöhykkeet III V) P-S = Pohjois-Suomi (vyöhykkeet (V)VI VIII) Mistä siemeniä voi kerätä? Siemeniä voi kerätä sieltä mistä kukkiakin käyttäen omaa harkintaa. Oman puutarhan lisäksi tienpientareilta ja joutomailta löytyy monenlaisia mielenkiintoisia lajeja. MAATIAINEN RY Siemenluettelo

8 SIEMENTEN KERUUOHJEET Luonnonsuojelualueilla siementen kerääminen ei ole sallittua. Myös muualla luonnossa kasvavat rauhoitetut ja harvinaiset kasvit on syytä jättää tulevienkin sukupolvien ihasteltaviksi. Miten kerätä? Siemeniä on helpointa kerätä kuivalla ilmalla. Kerää vain kypsiä siemeniä. Kerää jokainen laji erikseen. Koko kuivan siemenlatvuksen voi leikata saksilla ja laittaa pussiin. Anna siementen kuivua sisällä (paperi)pusseissa. Siementen puhdistaminen on helpointa, kun ne ovat aivan kuivia. Kypsät, kuivat siemenet varisevat usein valmiiksi pussin pohjalle. Pitääkö siemenet puhdistaa roskista? Kyllä. Mutta tärkeintä on lähettää siemenet huolimatta siitä, saako niitä puhdistettua vai ei. Mikä on sopiva määrä? Siementen koosta riippuen noin ½ 2 dl roskattomia siemeniä on sopiva määrä. Isoja siemeniä voi olla enemmänkin. Kasvierikoisuuksista ja harvinaisista tai hyvin vanhoista kannoista kannattaa lähettää pienetkin määrät. Samoin voimme käyttää pienet erät luonnonkasvien siemeniä seoksiin. Kerää ja lähetä mieluummin reilut siemenerät muutamasta lajista kuin roppakaupalla pieniä eriä. Mitä siemeniä kannattaa kerätä? On hyvä ja toivottavaa lähettää toistuvasti samoja puutarhassasi kasvavien kasvien siemeniä. Maatiaisen siemenvälityksessä vanhat kasvikannat (****) ovat etusijalla eli puutarhojen perinteiset lajit, niin koriste- kuin hyötykasveistakin. Mikä on maatiaiskasvi? Tässä luettelossa puhutaan maatiaiskasvista, kun kyseessä on yli 50 vuotta Suomessa kasvanut ja tänne sopeutunut kasvikanta. Ennen 1960-lukua pihoihin istutetut ja kylvetyt kasvikannat ovat maatiaisia ****, jotka ovat ehtineet sopeutua oloihimme. Maatiaiskanta paikalliskanta? Maatiaiskannasta tai paikalliskannasta puhutaan tässä luettelossa silloin, kun kyseessä on pitkään tietyssä paikassa kasvanut ja kehittynyt kanta. Se voi poiketa ominaisuuksiltaan toisista vastaavista esim. Savitaipale ja Aunus - härkäpavut. Tässä luettelossa on nimetty maatiaiskantoja, joiden alkuperä on tiedossa. Haluamme edistää niiden tunnistamista ja ylläpitoa jatkossa. Maatiaiskannat on merkitty lainausmerkeillä xxx, virallisesti nimetyt viljelylajikkeet puolilainausmerkeillä xxx. LK (luonnonkanta) Luonnonkannalla tarkoitetaan (kotimaisten) luonnonkasvien jalostamattomia kantoja, luonnossa kasvavia tai puutarhoihin siirrettyjä. Luonnonkasveista jalostetut puutarhalajikkeet (useimmat puutarhaliikkeistä ostetut taimet) ovat yleensä jo erinäköisiä eivätkä siis ole luonnonkantaa vaan puutarhalajikkeita. Pidäthän nämä erillään. Luonnonperenna on vähän tai ei laisinkaan jalostettu, yleensä ulkomaista alkuperää oleva puutarhakasvi. Tällaisia lajeja ovat eri mantereilta tai kasvillisuusvyöhykkeiltä peräisin olevat luonnonlajit, kuten jalokiurunkannus, kuolanpioni, isotähtiputki, tulppaanilajit jne. Sen lisäksi, että lajista on jalostamaton muoto, siitä voi olla pitkällekin jalostettuja puutarhalajikkeita, kuten isotähtipuki 'Primadonna' tai lukuisat tulppaanilajikkeet. Lajike vaiko luonnonperenna? Jalostamattomat tai vain vähän jalostetut lajit ovat siemenvälityksen kannalta "turvallisimpia". Pitkälle jalostettujen puutarhalajikkeiden kohdalla ei ole takeita siitä, että niiden siemenistä kasvatetut taimet ovat samannäköisiä kuin ne kasvit, joista siemenet on kerätty. Lajikkeitahan lisätään yleensä kasvullisin menetelmin. Samoin käyttäytyvät vihannesten ns. hybridi- eli F1- siemenkannoista kerätyt siemenet. Niitä ei kannata lähettää siemenvälitykseen Tämän lisäksi välitämme kasvierikoisuuksia riippumatta kannan iästä sekä tavallisuudesta poikkeavia väri- ja kukkamuotoja kotimaisia luonnonkasveja ns. luonnonperennoja Vanhoja perinteisiä lajeja Perinteisten puutarhakasvien kohdalla (palavarakkaus, myskimalva, ruusumalva jne.) pyrimme tarjoamaan maatiaiskantoja (****), joten niistä ei kannata lähettää nuoria kantoja (*/**). Kesäkukkia ja -köynnöksiä Tavallisten kesäkukkien nuoria kantoja (*) ei kannata lähettää. Kaikki erikoisemmat lajit, ulkomailta saadut paikalliset luonnonlajit ja tietenkin maatiaiskannat ovat tervetulleita. Hyötykasvit sekä rohto- ja maustekasvit Kaikki puutarhoissanne jo pidempään viihtyneet hyötykasvien ja yrttien siemenet ovat tervetulleita. Mitä äärevämmissä oloissa kasvit kasvavat, sitä nopeammin niiden sopeutuminen kasvuoloihin voi tapahtua. Tällaisilla kannoilla on oma erityinen arvonsa. Vanhojen vihanneskantojen kohdalla on tärkeä kertoa taustatietoja: mistä kanta on peräisin, onko se tietystä talosta tai seudulta, käyttöominaisuuksista sekä viljelystä. Huonekasvit Kaikki perinteiset ja muutkin mielenkiintoiset lajit. Uudehkot lajit ja kasvierikoisuudet MAATIAINEN RY Siemenluettelo

9 Kerrothan, miksi suosittelet kasvia muillekin. Tervetulleita ovat etenkin sellaiset lajit, joita on vaikea saada taimistoista, esimerkiksi ulkomaiset luonnonlajit (luonnonperennat), jotka ovat menestyneet Suomessa. Luonnonkasvit Erilaiset heinät, yrtit, kukkivat kukat ja niittykasvit ovat tervetulleita. Pienetkin määrät kannattaa kerätä talteen, voimme yhdistellä ne seoksiin. Puuvartiset kasvit Puita, pensaita, köynnöksiä. LISÄTIETOJA KASVEISTA Tästä luettelosta ja vanhoista siemenluetteloista voi etsiä lisää osviittaa. Tilausnumerot ovat muuttuneet vuodesta 2014 lähtien. Lisätietoja kasveista Kirjojen lisäksi kannattaa hyödyntää internetissä olevaa materiaalia. Useimmilla kotimaisilla taimistoilla, puutarhamyymälöillä ja puutarhalehdillä on hyvät nettisivut. Huomioi myös puutarhaharrastajien blogit. Tässä vinkkejä: Kätevä kuvahaku, erityisesti tieteellisellä nimellä, mutta myös suomenkielisellä. Suomalaiset puutarha-aiheiset keskustelusivut. Kuvia, tietoa, kokemuksia, päiväkirjoja. Suomen putkilokasvien levinnäiskartasto. Voit selvittää, mitkä luonnonkasvit ovat edustettuina paikkakunnallasi. Helsingin yliopiston sivuilta tietoa ja kuvia kasveista. Lajien tunnistamista, kuvia ja sanallisia kuvauksia. Olavi Niemen kotisivut. Paljon hyviä kasvikuvia ja suomenkieliset kasvinnimet. Paljon kuvia ja hoito-ohjeita. Kasvigeenivarat ja maatiaistietopankki. Pohjoismaisen geenipankin kotisivut, SESTO tietokanta säilytyksessä olevasta kasvimateriaalista. linnaeus.nrm.se/flora Ruotsin luonnontieteellisen museon ylläpitämä tietopankki Den virtuella floran. Kasvihaku tapahtuu toisella kotimaisella kielellä tai tieteellisellä nimellä. on norjalaisten perennantaimituottajien yhteissivusto. Hyviä kuvia, mielenkiintoisia lajeja. Kuvat (bildearkiv) löytyvät tieteellisen nimiluettelon takaa. Magnar Aspaker on pohjoisnorjalainen perennanharrastaja. Kuvia ja tietoa norjaksi ja englanniksi. Perennoja voi lisätä eri tavoilla: emokasvinsa kaltaisia kasveja saadaan pistokkaista ja jakotaimista. Siemenistä kylvetyt voivat poiketa ominaisuuksiltaan emokasvistaan mm. kukan väritykseltä, kasvin korkeudelta. Siemenistä kylvetyt kasvit voivat siis tuottaa iloisia yllätyksiä puutarhaan! Luonnonkasvit, luonnonperennat ja vähän jalostetut lajit/lajikkeet tuottavat yleensä itämiskykyisiä siemeniä ja näiden kylvötaimien ominaisuudet vaihtelevat vähän. Näille kasveille siemenlisäys sopii erinomaisesti. Samoin jos kasveja tarvitsee runsaasti, niin siemenlisäys on edullista. Siemenvaihdolla saa myös omaan puutarhaan kasviharvinaisuuksia, mitä puutarhamyymälöiden valikoimiin ei kuulu. Siemeniä kerätään kun siemen on kypsynyt eli kun alkiot kehittyneet siemenissä riittävän pitkälle ja siemenkuori on kova. Keruukypsyyden huomaa myös siitä kun siemenperä tai muu siemenen kasviin yhdistävä osa on kuiva ja kova. Tästä tietenkin on poikkeuksia mm. konnantatar. Siemenen kypsymisajankohta vaihtelee vuosittain sääolojen mukaan. Kevätkukkijoiden siemenet kypsyvät jo kesän alkupuolella, mutta paljon siemeniä kypsyy vielä elo-syyskuussakin keruuta varten. Perennaseoksiin voi sekoittaa joukkoon myös 1-vuotisia kesäkukkia, jolloin kukkaloistoa saa jo 1. kesänä! MAATIAINEN RY Siemenluettelo

10 SEOKSET Seokset SIEMENSEOSTEN KYLVÄMINEN (Kylvöohjeet siemenpusseissa) Yksivuotisten kasvien (YV) seokset kukkivat kylvökesänä, kukinta alkaa 6-8 viikon kuluttua kylvöstä. Siemenet kylvetään rikkaruohoista puhdistettuun maahan aikaisin keväällä. Monivuotisten kasvien (MV) seokset sisältävät sekä nopeasti että hitaasti kehittyviä lajeja. Kaikkien kasvien kehittyminen kukkimisikään vie useita vuosia. Siemenet voidaan kylvää joko syksyllä tai aikaisin keväällä. Osa siemenistä vaatii kylmäkäsittelyn. Paras tulos saadaan, kun kylvetään juuririkkaruohoista puhdistettuun, kosteaan maahan. YKSIVUOTISIA LAJEJA UNIKKOPELTO Seoksessa on 1-vuotisia unikkoja, vaaleanpunaista pioniunikkoa yksinkertaisena ja kerrottuna sekä vaalean lilaa oopiumiunikkoa. Aur. Tuore läpäisevä maa. Annos 5 g riittää noin 5 m 2. Hinta 3 / 4, KESÄKUKKAMAA Seoksessa on kesäkukkia keltaisen, oranssin ja punaisen sävyissä. Pääosassa tarhakehäkukat sekä kosmoskukat punaisen sävyistä valkoiseen. Lisänä (pioni) unikkoja sekä ripaus sinistä ruiskaunokkia. Kylvö mahdollisimman aikaisin keväällä. Viihtyessään kylväytyy. Pysyvyyttä voi varmistaa keräämällä siemeniä talteen ja antamalla kasvien siementää cm. Aur. Annos 5 g riittää noin 5 m 2. Hinta 3 / 4, VILJA-KUKKASEOS Seoksessa on vanhan ajan kukkarikkoja, jotka ovat harvinaistuneet mm. siemenviljan tehokkaan puhdistuksen myötä. Koristeviljapelto. A Ruis-ruiskaunokki -seos. Ruiskaunokki on sopeutunut hyvin rukiin kasvurytmiin. Kylvä syksyllä. Aur. B Mustakaura-aurankukka -seos. Kylvä keväällä, kukkii samana vuonna. Aur. Tuoreehko, läpäisevä multava maa. C Vehnä-kehäkukka -seos. Kylvä keväällä, kukkii samana vuonna. Aur. Multava savimaa. Annos 50 g riittää n. 5 m 2. Hinta 3 / 4,50 KAKSIVUOTISIA LAJEJA SORMUSTINKUKKANIITTY Rohtosormustinkukkaa punaisen monissa sävyissä ja valkoisena. Kaksivuotinen kasvi, joka jatkossa kylväytyy itsestään. Nuokkuvat kukat ovat korkeassa varressa, lehdet ruusukkeena. Kukinta kesäkuussa. Soveltuu pihan laidoille, puiden alle, pensaiden väleihin, kukkaniitylle. Aurpvar. Tuore-kostea, runsasravinteinen maa. Annos 5 g riittää m 2. Hinta 3 / 4,50 MONIVUOTISIA LAJEJA MAATIAISKASVIT Hämyisä vanha puutarha **** Tässä on kokoelma vanhojen puutarhojen aarteita. Kaikki kasvit ovat todellisia maatiaisia (****). Lajit menestyvät parhaiten puolivarjossa esim. puutarhan laidalla, missä ne saavat kasvaa sopivasti villiintyneinä. Seoksessa on punaista ja valkoista varjoliljaa, maatiaisiritarinkannusta, sinistä lehtoakileijaa, akileijaseosta, ruusunpunaista kuolanja pallaksenpionia, rohtosormustinkukkaa, lehtoängelmää, harvinaista kaitaängelmää (lk) ja lehtoukonhattua (lk) sekä keväällä keltaisena kukkivaa kevätesikkoa (lk), liilanpunaista kevätlinnunhernettä (lk) ja ripaus lemmikkiä (lk). Pvar. Annos 5 g riittää noin 5 8 m 2. Hinta 3 / 4, Varjoliljaniitty **** Seos valkoista ja liilanpunaista varjoliljaa. Perinteinen, nuokkuvakukkainen, kiitollinen lilja, joka menestyy sekä varjossa että auringossa, hyvässä maassa, pihan reunalla, omenapuiden alla ja muualla missä nurmea ei leikata. Voi kylvää myös laikuittain. Huom. liljojen kehittyminen kukkiviksi kestää 5 6 vuotta ja ne tarvitsevat kasvurauhan cm. Aur var. Tuore, ravinteinen maa. Annos 5 g riittää noin m 2. Hinta 3 /4,50 LUONNONKANTAA OLEVAT SEOKSET (MV) Kulttuuriketo lk Kylvä kukkiva keto luonnonkasveilla aurinkoiseen rinteeseen tai kallionkoloihin. Seoksessa on aurinkoisella paikalla läpäisevässä maassa viihtyviä kasveja: päivänkakkaraa, puna-ailakkia, keltaista pukinpartaa, mäki- ja särmäkuismaa, harjuhäränsilmää, ukontulikukkaa, keltamoa, ahde- ja ketokaunokkia, piharatamoa, kevättaskuruohoa sekä ripaus peltohanhikkia ja kultapiiskua. Aur. Annos 5 g riittää noin 20 m 2. Hinta 3 / 4,50 PERENNASEOKSIA Kukkiva joutomaa Tämän seoksen lajeja löytyy viljelykarkulaisina ja/tai ne säilyvät pitkään viljelyjäänteenä pihojen laitamilla. Lajit leviävat voimakkaasti mm. maarönsyjen ja siemenien avulla, valtaavat hyvin tilaa itselleen. Kukintaa kesäkuusta loppukesään. Lajit: vuorirevonpapu, isokonnantatar, harmaamalvikki, vuorikirveli, mäkikuisma (lk), karhunputki (lk), rohtosuopayrtti, linnunkaali (lk), metsänätkelmä (lk), kakalia, tarharaparperi, saksankirveli, palsternakka, rantavehnä (lk), kurjenpolvi, hiirenvirna ja maanparannuskasvina viljatatarta. Aur-pvar. Seos vaihteleviin maapohjiin. Annos 10 g riittää noin 7-10 m 2. Hinta 3 / 4,50 MAATIAINEN RY Siemenluettelo

11 203-2 Mesikukkamaa Seoksessa on perhosten ja mesipistiäisten suosimia kasveja. Pääosassa valkoista ja sinistä lehtosinilatvaa ja myskimalvaa valkoisen ja punaisen sävyissä. Lisäksi ruusumalvaa, iltahelokkia, virginiantädykettä sekä ripaus nukulaa, esikkoa ja yrtti-iisoa cm. Aur-pvar. Tuore maa. Annos 5 g riittää noin 5 m 2. Hinta 3 / 4, Korkealle kurottajat Seoksessa on näyttäviä, korkeaksi kasvavia puutarhan katseenvangitsijoita. Sinistä ja valkoista ritarinkannusta, harmaamalvikkia, kaukasiankirahvinkukkaa, purppurapunalatvaa, auringontähteä, isohirvenjuurta, tulikukkaa ja päivänsilmää. Mukana ripaus jättipietaryrttiä ja puistovillakkoa. Kukintaa riittää pitkälle syksyyn cm. Aur. Annos 5 g riittää noin 5 m 2. Hinta 3 / 4, Kukkiva metsäpuutarha Seoksessa on perinteisiä puolivarjossa ja jopa varjossa viihtyviä perennoja, jotka sopivat pihan reunalle tai puiden alle tuoreeseen multamaahan. Pääosassa rohtosormustinkukat, punaiset ja valkoiset varjoliljat sekä sini -ja valkokukkaiset ukonkellot. Lisänä maanpeitoksi talvivihreää tellimaa, sinikuunliljaa ja ripaus herttavuorenkilpeä. Pvar. Annos 5 g riittää noin 10 m 2. Hinta 3 / 4, Perhostarha Kokoelma kookkaita ja piikkisiä mesipistiäisten ja perhosten suosimia kasveja. Pääosassa on karsta- ja sinipalloohdake sekä ripaus alppipiikkiputkea, rohtomaraljuurta ja maarianohdaketta. Aur. Kuiva-tuore, läpäisevä maa. Annos 5 g riittää noin 10 m 2. Hinta 3 / 4, Luonnonmukainen metsäpuutarha Seoksessa on varjossa tai puolivarjoisella pihalla viihtyviä harvinaisempia luonnonperennoja. Pääosassa siniängelmä ja valkokukkainen pensaskärhö sekä keiju- ja lehtoängelmät ja lehtoukonhattu (lk). Kevätkukkijoita edustaa keltalinnunherne ja ripaus himalajanjalkalehteä. Maanpeittona köynnöstävää metsänätkelmää (lk). Pvar var. Tuore kostea, ravinteinen maa. Annos 5 g riittää noin 10 m 2. Hinta 3 / 4, Akileijaniitty Väri-, muoto- ja lajikeseos. Akileija on erittäin helppohoitoinen ja varmakasvuinen. Akileija mainitaan jo luvun kasviluettelossa, nimi vain oli silloin Rupuli ruoho viitaten kasvin käyttötarkoitukseen iho-ongelmien hoidossa. Aur-pvar. Tuore-kosteahko maa. Annos 5 g riittää noin 10 m 2. Hinta 3 / 4,50 SEOKSET Kukkiva kosteikko Mukana kestäviä ja helppohoitoisia kurjenmiekkoja: sinistä siperian- ja kaunokurjenmiekkaa sekä keltakurjenmiekkaa (lk). Sekä uutuutena mukana näyttäviä viher -, tummaja valkopärskäjuurta sekä rantaputkea. Kosteikon tai puron rannalle, tuore ja ravinteinen maa cm. Aur pvar. 4 annospussia, riittää noin 20 m 2. Hinta 3 / 4,50 SYÖTÄVIÄ KASVEJA Ryytimaa Kolme perinteistä, helppohoitoista ja satoisaa peruskasvia: valkosipuli, hyvänheikinsavikka ja kaurajuuri sekä ripaus sikuria. Valkosipuli on voimakkaan makuinen, hyvä mauste mm. sieniruokiin. Hyvänheikinsavikan (mv) lehtiä voi käyttää pinaatin tapaan, nuoria versoja kuten parsaa sekä siemeniä liotettuna (kuten kvinoa). Kaurajuuren nuoria lehtiä ja keväällä juuresta puhkeavia versoja käytetään salaatteihin, itse juurta keitoissa ja muhennoksissa. Sikuria (mv) on käytetty salaattina ja juurista on valmistettu kahvin korviketta. Ravinteinen multava maa. Aur. Tutustumistarjous 4 annospussia, hinta yht Kasvimaa-kokoelma Mukana karhunjuurta, saksankirveliä, palsternakkaa, keltakatkeroa, raparperiä ja ripaus lipstikkaa sekä herkkuhyppykurkkua, sokerijuurta ja peltohernettä. Saksankirvelin nuoret versot sopivat keväiseksi varhaisvihannekseksi. Karhunjuuren lehtiä ja juurta on käytetty keitoissa ja muhennoksissa. Keltakatkeron juurta käytetään alkoholijuomien mausteena. Herkkuhyppykurkku on sirolehtinen köynnös, jonka raa'at hedelmät syödään sellaisenaan, vanhemmat kypsennettynä. Tuore puutarhamaa. Aur. Annos 10 g riittää noin 5 m 2. Hinta 3 / 4,50 PERENNANIITYT Perennoista voidaan kylvää luonnonkasvien tapaan iloinen, värikäs niitty. Runsaan lajimäärän ansiosta perennaniityllä riittää kukintaa keväästä syksyyn. Seokset kylvetään joko aikaisin keväällä tai syksyllä. Seokseen voi lisätä myös heiniä. Ne itävät nopeasti ja suojaavat taimia sateen piiskaukselta (mm. lampaannataa ja nurmirölliä) Aurinkoisen paikan seos Palavarakkaus, keltavaleunikko, karhunjuuri, keltakatkero, kivikkotörmäkukka, keltakaunokki, harjaneilikka ja rohtosuopayrtti. Mukana ripaus mm. paratiisililjaa. Vähintään 15 lajia. Aur. Annos 5 g riittää noin 7 10 m 2. Hinta 3 / 4, Seos puolivarjoon tuoreelle maalle Akileija, ukonkello, mooseksenpalavapensas, keltasormustinkukka, kuolan-, pallaksen- ja ruusupioni, siperian- ja keltakurjenmiekka, tähkäkeijunkukka sekä ripaus kulleroa ja metsäkatkeroa. Pvar. Annos 5 g riittää noin 7 10 m 2. Hinta 3 / 4,50 Niittykukkien siemenet ovat pieniä ja kylvön helpottamiseksi ne voi sekoittaa hienon hiekan joukkoon. Siemenet tarvitsevat usein valoa itääkseen, joten siemenet kylvetään mullan pintaan. Hieno hiekka siementen päällä peittää siemenet sopivasti ja tasaa mullan kostetutta. Kylvötaimet voi harventaa, jos ne kasvavat liian tiheässä. Muutoin taimet voivat kasvaa kylvöpenkissä rauhassa ensimmäisen kesän. Kaikki siemenet eivät välttämättä idä ensimmäisenä kesänä, joten kylvöksiä kannattaa seurata vielä toisena vuonna. MAATIAINEN RY Siemenluettelo

12 Ylläpitoviljely YLLÄPITOVILJELY Välitämme seuraavia siemeniä niille henkilöille, jotka sitoutuvat ylläpitoviljelyyn. Tämä tarkoittaa sitä että siementen tilaaja lähettää kasvin siemeniä takaisin Maatiaiselle 3 kertaa seuraavien 5 vuoden aikana ja juuresten kohdalla 2 kertaa 5 vuoden aikana. Tämä sen vuoksi, että arvokkaat siemenkannat säilyvät ja lisääntyvät. Siemenviljelyohjeet tulevat tilauksen mukana. Näitä kasvikantoja saattaa myöhemmikin tulla yleiseen välitykseen, kunhan siemeniä saadaan riittävästi. Luettelo ylläpitokannoista. Kannat löytyvät luettelosta kyseisen otsikon alta. Tunnus Y tilausnumerossa kertoo ylläpitoviljelykannasta ja merkintä YLLÄPITOVILJELYYN! Syötävät kasvit Euroopanmerikaali 26 Kaskinauris "Sulon nauris" 26 Köynnöspinaatti "Kurala" 26 Lanttu "Messukylä" 25 Lanttu "Simo" 25 Liperi "Lievestuore" 26 Maatiaisruis "Aunuksen ruis" 34 Parsa "Teuva" 25 Peltoherne "Inkilä" 27 Pinaattihierakka "Fredrika" 27 Silpoydinherne 'Champion of England 27 SIEMENVILJELY Silpoydinherne "Pärnu" 27 Silpoydinherne "Ruotsalainen" 27 Silpoydinherne "Stenu" 27 Sokerijuuri 28 Tarhaherne "Kerimäki" 27 Tarhaherne "Lempinen" 27 Monivuotiset kasvit Akileija "Ansa" 12 Harjaneilikka "Sagalund" 14 Harmaamalvikki "Tokruusu" 17 Juovakannusruoho 18 Kaunokurjenmiekka "Jollas" 16 Kuolanpioni "Matala" 19 Merinätkelmä "Laatokka" 17 Myskimalva "Almanmalva" 19 Myskimalva "Pielavesi" 19 Myskimalva "Stig" 19 Ruusumalva "Raili" 18 Ruusumalva "Äidiltä tyttärelle" 18 Tarhaillakko "Tervapääsky" 16 Yksivuotiset kasvit Pellava Martta 24 Huonekasvit Mummonpalsami 31 Kaskinauris on kaksivuotin ppptrjvc. montre cartier femmesen, ensimmäisenä vuonna kasvaa mukula ja toisena kukkii. Kellarissa mukulat pärjäävät talven yli ja kasvatusta voidaan jatkaa seuraavana keväänä. Siemennauriiksi valitaan korjuuvaiheessa ehjänapaiset, vähänaattiset parhaat yksilöt. Keväällä ne istutetaan kasvattamaan kukkavartta, johon ilmestyy kesällä keltainen rypsiä muistuttava kukinto. Siemenvarsien annetaan kuivua. Syksyllä siemenet ravistellaan pusseihin. Itävyys säilyy 4 6 vuotta. Siemenviljelyssä (2. kesänä) huomioitava varoetäisyys 1 km muihin kukkiviin naurislajikkeisiin sekä myös muihin tämän lajin (B. rapa) kukkiviin kasveihin: pinaattikiinankaali, mitzuna, rypsi, kiinankaali, vihannessinappi ja tatsoikaali. Herneet ovat itsepölytteisiä. Periaatteessa eri hernelajikkeita voi kasvattaa lähekkäin, mutta koska hyönteiset voivat kuitenkin aiheuttaa risteytymistä, suositellaan siemenviljelyssä 20 m:n etäisyyttä lajikkeiden välille. Herneet viihtyvät parhaiten kosteutta pidättävässä multa-tai savimaassa. Härkäpapu on vuoden 2000 maatiaiskasvi ja vanha viljelykasvi koko maailmassa. Hyönteiset risteyttävät lähekkäin kasvavia härkäpapuja, joten suositeltava varoetäisyys muihin härkäpapuviljelyksiin vähintään 300 m. Härkäpapu viihtyy parhaiten hyvin muokatussa multasavimaassa. Härkäpapu on hyvä valkuaiskasvi. Kurpitsan esikasvatus aloitetaan huhtikuun lopussa, ulosistutus touko-kesäkuussa vahvaan, kuohkeaan maahan, aurinkoiselle paikalle, väh. 60 x 60 cm välein. Aluksi kastellaan säännöllisesti. Ei siedä varjostusta. Jätetään 1-3 versoa, joissa 1-2 raakiletta kussakin, versot katkaistaan jättämällä raakileen jälkeen vielä 4-5 lehteä. Hyötyy lisälannoituksesta parin viikon välein. Korjattua satoa säilytetään kuivassa, raikkaassa tilassa. Jos aikoo ottaa omaa siementä: kurpitsa risteytyy muiden kurpitsoiden sekä kurkkujen kanssa. Kaskiruis on vuoden 2012 maatiaiskasvi. Siemenviljelyssä on pidettävä vähintään 200 m varoetäisyys muihin ruislajikkeisiin. Kaskiruis tulee toimeen ravinteiltaan vaatimattomassa maassa. Suurempia siemenmääriä maatiaisruista on tilattavissa suoraan viljelijöiltä, lue enemmän sivulta 34. Talvivalkosipulin itusilmut kasvatetaan ensin kynsiksi, mihin kuluu tavallisesti kaksi kesää. Keväällä silmut peitetään 10 cm välein matalaan maavakoon, annetaan kasvaa rauhassa ja jätetään talveksi maahan. Kasvu jatkuu seuraavana kesänä (kesä 2). Toisena syksynä (syksy 2) normaalin kynnen kokoisiksi kasvaneet itusilmut nostetaan maasta ja niiden annetaan kuivahtaa. Ennen maan jäätymistä kynnet istutetaan takaisin maahan (10 cm syvälle ja 20 cm välit) ja ne tuottavat seuraavana kesänä useampikyntisen valkosipulin. Löytyisikö keltään siemenvälitykseen: -härkäpapu Joutsenoa, Simpelettä tai Askolaa, liinaa eli maatiaishamppua, Liperin sinikuorista naurista, Kärkölän punaista naurista, Ruotsin Violetti / Latvian Kirjava hernettä ja evakkotomaattia? MAATIAINEN RY Siemenluettelo

13 MONIVUOTISET KASVIT Jäsenhinta 2 ; muille 2,5 TILAUS- NRO TIETEELLINEN NIMI Achillea millefolium Siankärsämö Röllika Aconitum fischeri var. arcuatum MONIVUOTISET KASVIT NIMI/NAMN IKÄ KUVAUS CMVALO K HUOM! Syysukonhattu Septemberstormhatt lk E-S Tunnetuimpia niittykasvejamme. Versot ovat ryydintuoksuisia. Lehdet kapealiuskaisia. **/ Korkea, rento ja myöhäinen luonnonlaji. *** Ukonhatuille tyypilliset liuskaiset lehdet. Tuore (lk) multamaa kaikille ukonhatuille. Itää hitaasti VI-IX valkoinen VIII-IX sininen A Yrttiteeaineksena C Ap. Mantšuria Aconitum 'Ivorine' Valkoukonhattu * Tavallista matalampi ukonhattu. Korkean 70- VII C Kukkatarhaan Elfenbensstormhatt kypärämäiset kukat pitkässä tertussa. 90 valkoinen Aconitum Lehtoukonhattu lk Harvinainen lehtokasvi. Kukat harvahkossa 150- VII C Niitylle, lycoctonum subsp. "Ilomantsi" tertussa. Kiiltävät tummanvihreät lehdet. Ei 200 vaalean savimaalle septentrionale Nordisk stormhatt tuuliselle paikalle. sinipun A Aconitum Tarhaukonhattu Vaivaton ja varma kukkija. Tummat 80- VII-IX C Leikkokukka stoerkianum Trädgårdsstormhatt sormiliuskaiset lehdet ja haarautuva kukinto. 120 sininen C **** sininen C Actaea alba Valkokonnanmarja ** Luonnonperenna. Leveä ja monivartinen. 40- VI C Puiden alle Vit trolldruva Valkoiset marjat. Tuore multamaa. 80 valkoinen Actaea asiatica Kiinankonnanmarja ** Aasialainen vuoristometsien konnanmarja. 30- VI C Kalkinsuosija Asiatisk trolldruva Purppuranmustat myrkylliset marjat. 80 valkoinen A Actaea rubra Lännenkonnanmarja *** Tiheä kukinto, terttu pysty ja munanmuotoinen. 30- VI C Puistometsiin Amerik. trolldruva P-S Isot sormilehdykkäiset lehdet. Punaiset marjat. 50 valkoinen B * / ** valkoinen Actaea rubra f. Lännenkonnanmarja ** Lännenkonnanmarjan valkomarjainen muoto. 30- VI C Myös neglecta Amerik. trolldruva Tuore ja kostea multamaa. 50 valkoinen pohjoiseen Adenophora Kauluskello Pystykasvuinen. Kukkii runsaasti pienin pyörein kellokukin. Tuore maa. VII-VIII B Ap. 50 pereskiifolia Kragklocka vaal.sin Göteborg Agrimonia eupatoria Maarianverijuuri lk Luonnonvarainen niitty- ja piennarkasvi. 50- VII-VIII C Lääkekasvi Småborre Kuivahko tai tuore, kalkittu maa. 100 keltainen A Alcea ficifolia Liuskasalkoruusu -/* Tarhasalkoruusua talven- ja taudinkestävämpi. 180 VI-VII A Talvehtii Stockros Lehdet ovat vaihtelevasti matalaliuskaisia. vaal.kelt hyvin B E-S Yksinkert. kukat keltaisen ja aprikoosin värisiä keltasävyt A Alcea rosea Tarhasalkoruusu -/* Kukkatarhan katseenvangitsija, suuret halkoiset 150- VII-IX A Rinteeseen Stockros lehdet. Muheva, läpäisevä multamaa. 250 punasävyt B * "Kaikkia ihania sävyjä" väriseos A C -/* "Musta" hyvin tumman punainen kukka VII-IX A Alcea rugosa Nukkasalkoruusu Gul stockros - E-S Harvinainen salkoruusu. Pensasmainen kasvutapa. Jättimäiset yksinkertaiset kukat. KV-MV 150 VII-IX keltainen A Vaatii tukemista Alchemilla mollis Jättipoimulehti P-S Tutun poimulehtemme isoveli. Tiiviskasvuinen, 30- Jättedaggkåpa lehdet ovat poimullisia. Tuore ravinteinen maa. 40 VI-VII C Reunakasviksi vihertävä Allium hollandicum Ukkolaukka -/* Komea, korkea laukka. Pallomainen kukinto. 60- V-VI C Kuivakukka Kirgislök Multava, hiekansekainen maa. 80 lilapun Allium oleraceum Nurmilaukka lk Lehtiä 2-4 kpl, lakastuvat varhain. Sipuli on 25- VII-VIII C Ap. Ahvenanmaa Backlök E-S munanmuotoinen. Vanha keripukkiyrtti. 75 vaalea Althaea officinalis Rohtosalkoruusu * Vanhojen yrttitarhojen kasvi VI-IX A Varsia/juuria Läkemalva Runsasravinteinen ja läpäisevä maa 200 valk/pun on syöty Anemone nemorosa Valkovuokko lk Kaunis ja runsaskasvuinen kevätkukkija. 8- IV-VI B Kevätaspekti-kasvi Vitsippa E-S Leviää hyvin rönsymäisellä juurakolla. 30 valkoinen A Anemone sylvestris Arovuokko **** Kaunis ja kestävä suurikukkainen vuokko. 20- V-VI B Ap. Tovsippa Pehmeänhahtuvaiset siemenet. Läpäisevä maa 30 valkoinen Huittinen B **/*** valkoinen C (lk) valkoinen Ap. Viro Angelica gigas Jättikarhunputki 120- C Taustalle Rödkvanne Anthemis tinctoria Keltasauramo Färgkulla Anthericum liliago Tähkähietalilja Stor sandlilja A Aquilegia Cultorum- Jaloakileija Ryhmä Pastellakleja Pystykasvuinen suurperenna. Tuuhea ja rehevä lehdistö. Nuput hyvin koristeelliset, kuin flamingot. Perinteinen kasvi lääkinnässä, juuria käytetty rohdokseksi. Tuore, ravinteikas maa. lk E-S Päivänkakkaramaiset mykeröt ja liuskaiset lehdet. Kuivahko läpäisevä maa. KV-MV. ** / Kapeat lehdet tiheänä ruusukkeena, pienet *** liljamaiset kukat. Tuore, läpäisevä maa. * Pitkäkannuksinen ja suurikukkainen lajike. E-S Kaksi-moniväriset kukat. Tuore hk multamaa VI-VIII voimakkaan punainen VI-IX A Pihakedolle keltainen VI C Leikkokukka valkoinen B Kerrottu C kukka VII valk./ vaal.pun MAATIAINEN RY Siemenluettelo

14 MONIVUOTISET KASVIT C 2-väriset kukat C Maatiaiskas vi 1993! Aquilegia Olympia Lapinakileija -/* Kasvutapa rehevä ja tuuhea. Kukissa lyhyt 30- V-VI sin/ Pastellakleja kannus. Matala. Tuore läpäisevä maa. 40 vaal.kelt A Aquilegia vulgaris Lehtoakileija ***/ Vanha tuttu pihakukka ja aito perinnekasvi! 50- VI-VII Akleja **** Tuore hiekkamultamaa, savensekainenkin käy. 80 punasävyt B 'Clematiflora' **** Kannukseton, kärhönkukkaa muistuttava muoto vaal.puner D **** sinisävyt E **** valkoinen F ***/**** väriseos Aquilegia vulgaris Lehtoakileijamaiset * / 'Nora Barlow'-akileijat ovat kerrannaisia ja 50- lila-valk+ C Pihaniitylle C lajikkeet Akleja ** kannuksettomia. Tuore hiekkamultamaa. 80 punaisia E */*** 'Nora Barlow' väriseos 25-7 Y Aquilegia sp. Akileija "Ansa" ** Tuntematon lajike. Kasvanut paikalla jo yli VI-VII Ylläpitoviljelyyn! Akleja K-S v. Kaksiväriset kukat, valkoinen keskusta. 80 sin/valk Aralia continentalis Mantšurianaralia ** Kylmänkestävä araliasuvun edustaja. Lehtevä, 200 VI-VIII C Ap. Amuraralia (lk) tuuhea ja pensasmainen. Syyskylvö paras vaalea D Mantšuria tuoreilla siemenillä. Multamaa A Aruncus dioicus Isotöyhtöangervo *** Kookas, kestävä perenna, jolla pensasmainen 150 VI-VII B Puistometsiin Plymspirea P-S kasvutapa. Kosteapohjainen, ravinteikas maa. valkoinen B "Kamtšatka" ** Jalostamaton luonnonkanta. Hyvä syysväritys. valkoinen Aruncus dioicus var. Idänisotöyhtöangervo Plymspirea P-S tö. Runsasmultainen ja kostea maa. VI-VII B Yksittäis- ** Pensasmainen kasvutapa. Tiivis vihreä lehdis- 70 kamtschaticus valkoinen kasvi Astilbe chinensis Kiinanjaloangervo ** Pitkään kukkiva jalostamaton luonnonperenna. 120 "Chanbai Shan" Plymastilbe (lk) Liuskaiset lehdet, kapeat kukinnot. Tuore maa. VIII-IX B Ap. Koillispunertava Kiina A Astrantia major Isotähtiputki *** Reheväkasvuinen, menestyy melkein missä 30- Stjärnflocka vain hoidottakin. Kosteahko maaperä. 90 VI-IX C Yksittäiskasvi valkoinen B */** Seos valkoista ja punaisen eri sävyjä Bellis perennis Kaunokainen Pieni puutarhakukka, vaatimaton ja kaunis. 5- Tusensköna Pienet mykeröt ohuiden kukkavanojen päässä. 20 VI-IX A Nurmikolle valkoinen A Bergenia cordifolia Herttavuorenkilpi *** Isot, nahkeat, herttamaisen pyöreät ja 30- V-VI ruusun pun Haukkasalo A Kuhmoinen, Hjärtbergenia talvellakin vihreät lehdet. Talvenkestävä B *** Pohjoisessa pitkään kasvanut kanta A Bistorta officinalis Isokonnantatar *** Kaunis lehdistö. Leviää reheviksi saarekkeiksi. 40- Ormrot Savensekainen multamaa. 80 VII-VIII C Joutomaat vaal.pun Buphthalmum Häränkukka ** Helppohoitoinen luonnonperenna. Suikeat 30- VII A Pihaniitylle salicifolium Ljusöga lehdet ja pienehköt mykeröt. Kuivahko maa. 40 keltainen B Bupleurum Kultakielijänönputki "Altai" (lk) na. Kapeat, sirot lehdet. Tyräkkiä muistuttavat 100 VI-VIII D Ap. Altain *** Pitkään kukkiva kasviuutuus ja luonnonperen- 80- longifolium subsp. vihertävän vuoristo aureum Guldharört kukinnot. Läpäisevä maa. keltainen Campanula Herttakello * Isot nuokkuvat kellokukat pitkin vartta. 35- VII-VIII A Kukkatarhaan alliariifolia Hjärtklocka K-S Ravinteikas hiekkamultamaa. 60 valkoinen Campanula Karpaattienkello Suuret avonaiset kellot, runsaskukkainen. 10- VII-VIII A Kivikkoon carpatica Karpaterklocka Mätästävä kasvutapa, pienet lehdet. 25 valkoinen A Campanula lactiflora Maitokello ** Lehtevät varret ja latvassa iso rykelmä 80- VII-VIII A Taustakasvi Mjölkklocka K-S kellokukkia. Tuore maa. 150 vaal.sin A Campanula latifolia Ukonkello **** Komea maatiaisperenna. Kellot pitkässä 80- VII A Pihaniitylle Hässleklocka E-S lehtevässä latvatertussa. Kostea multamaa. 150 sininen B ***/**** valkoinen C ****E-S sin ja valk D ** valkoinen B Campanula latifolia Isoukonkello ** Ukonkelloa vieläkin suurempi. Pitkät kellot 150- VII A Kukkatarhaan var. macrantha Stor hässleklocka lehtevässä latvatertussa. Kostea multamaa. 180 valkoinen A Campanula medium Maariankello * Kaksivuotinen perinteinen kellokukka. Tuore 50- VII-VIII A Leikkokukka Mariaklocka hiekkamultamaa. Väriseos (valk, sin ja pun). 90 väriseos Campanula patula Harakankello lk Kaksivuotinen, ensimmäisenä kesänä kasvaa 30- VI-VIII A Kylväytyy. Ängsklocka lehtiruusuke ja toisena kukkavarret. 80 violetti Leikoksi A Campanula Kurjenkello lk Matalana pysyvän lehdistön joukosta nousee 50- VII A Pihaniitylle persicifolia Stor blåklocka monikelloisia kukkavarsia. Tuore hiekkapit.maa 100 sininen B lk Kerätty valkoisista kukista. valkoinen C lk sini + valk Campanula persicifolia subsp. sessiliflora Skålklocka latvaosaa. Kukat isoja, osa kerrottuja. 100 sininen jike Tarhakurjenkello *** Leveänavoimia kelloja tiheästi pitkin varren 50- VII A Puutarhala Campanula Vuohenkello Herttamaiset lehdet ja kukat pitkässä tertussa. 40- VII-IX A Joutomaalle rapunculoides Knölklocka Käy monenlaisille maille. 90 violetti MAATIAINEN RY Siemenluettelo


omega kellot hinnat

hublot Replik
omega sterrenbeeld kwarts
شراء الساعات لونجين

KE Keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Koko: px Aloita esitys sivulta:

Download "KE Keskiviikko 9. helmikuuta 2011"

Transkriptio

1 Kaivos: Kanadalainen suuryritys ostaa Talvivaaran uraanin. Uutiset A8-9 Kouluruoka: Pelkkä peruna ei houkuttele syömään kasviksia. Keskiviikko A2 Sairaala: Asiointi muuttuu sutjakammaksi uuden järjestelmän myötä. Uutiset A6 KE Keskiviikko 9. helmikuuta Vuodesta 1915 Numero 38 Viikko 6 2 PENTTI VUOSAARI Hyvä kamuna ja kintaana Koirasta on ollut moneksi. Se on palvellut vahdissa ja jahdissa. Se on lämmittänyt niin kaverina kuin kintaanakin. Kulttuuri O14 15 Kotejamme ette hukuta Joutsijärvelle suunniteltu tulva-allas hukuttaisi suurimman osan kylästä. Itäpuolen kylän taloista hukkuisivat kaikki. Joutsijärveltä ei löydy Rovaniemen pelastajia. Koteja ei jätetä Kemijoki Oy:n tulva-altaan alle. Sää O20 Tommi Prusila puhdisti ja ilmasi tiistaina kerrostalon vesisuodattimen Kemin Keskuspuistokadulla. Kovaa kisaa kiinteistöistä Valitus: Kiinteistönhuolto Prusilan yrittäjä Tommi Prusila valittaa kilpailijastaan Avara Isännöinnistä Lapin aluehallintovirastoon. Vastaus: Avara kiistää Prusilan väitteet määräävän markkinaaseman väärinkäytöstä. Uutiset A4-5 Keskiviikko 2 Uutiset 4 11 Ulkomaat Urheilu Radio ja tv Mielipide 2 3 Uutiset 4 7 Hyvä arki 8-9 Asuminen Kulttuuri Yhdessä Sää 20 Kemin LumiLinnassa: Katti Matikainen n La klo 12 Pikku Kakkosesta tuttu kaikkien tuntema hellyttävä konttorikissa Katti Matikainen saapuu LumiLinnaan. an. Avoinna päivittäin Liput 8 / 4 Satu Sopanen ja Tuttiorkesteri Su klo 14 Satu Sopanen orkestereineen kutsuu kaikki seuraamaan Jääkuningattaren talvisatua! Luvassa on iloinen musiikkihetki koko perheelle. eelle. Kuva: Ville Paul Paasimaa

2 A2 Keskiviikko A Päivän mietelause: Lapsen piirustus, niin kaunis ja selkeä. Kaikki mitä tarvitaan. Ei muuta. Ulla-Maija Pyykkönen Päivän sana: Joka kulkee pimeässä, ei tiedä, minne on menossa. Niin kauan kuin teillä on valo, uskokaa valoon, jotta teistä tulisi valon lapsia. Joh. 12: Nimipäivät: Raija, Raisa, (ortod.) Voitto, Pellervo, Keijo, (saam.) Ráijá, (ruots.) Bodil. Aurinko: nousee laskee Nuorgam Sodankylä Rovaniemi Kemi Kajaani Helsinki Pohjolan Sanomat Keskiviikko 9. helmikuuta 2011 Tekno Trailer 3300L sisältää nokkapyörän, aisalukon ja kuomun Mönkijät ja mopot ovat liikkeessämme. Tule paikan päälle katsomaan! Kemintie 27 TORNIO p X tänään tapahtuu HELENA LAAKSO Alexander Stubb reissaa ja neuvottelee Venäjällä. 1 Stubb. Ulkoministeri Alexander Stubbin (kok.) eilen alkanut Venäjänmatka jatkuu Pietarissa. Ohjelmaan kuuluu keskusteluja Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön näkymistä Luoteis- Venäjällä. Stubb totesi tammikuussa, että arktisista asioista on tullut ulkopolitiikan kuumimpia kysymyksiä. 2 Kuntien rahat. Onko kunnilla riittävästi eväitä tuottaa palveluita? Tilastokeskus on pyytänyt kuntien ja kuntayhtymien talousjohtoa arvioimaan, millaisiksi kuntien tilinpäätökset vuodelta 2010 muodostuvat. Vuonna 2009 tilanne ei ollut hääppöinen: menot kasvoivat enemmän kuin verotulot, ja lainakanta kasvoi. Tilastokeskus julkaisee arviot tänään. 3 Ulkomaankauppa. Viime vuoden lopulla ulkomaankauppa vilkastui edellisvuoteen verrattuna. Eniten kasvoi metallin perusteollisuuden ja kemian teollisuuden vienti. Tuontia kasvattivat etenkin malmirikasteet, metallit ja autot. Tullihallitus julkistaa tänään ulkomaankauppatilastojen ennakkotiedot tältä vuodelta. 4 Aivokasvaimet. Kuka tahansa voi sairastua aivokasvaimeen. Suomessa todetaan vuodessa noin tuhat keskushermoston kasvainta. Silloin ympäristön tuki on tärkeää. Vuosien mittaan myös hoidot ovat kehittyneet. Yhä useampi aivokasvainpotilas kuntoutuu ja palaa työelämään. Syöpäjärjestöt kertovat tänään aivokasvainpotilaiden aiempaa toiveikkaammista näkymistä. Roosa Koivisto, Laura Tavaska ja Neea Matikainen haarukoivat kouluateriaansa hyvällä ruokahalulla Karihaaran koululla tiistaina. Kasvisruokaako kerran viikossa Kouluruoka: Yksi päivä ei kuittaa koko viikon tarjontaa Maria Kalliokoski Jotta porkkanat ja lantut maittaisivat koululaisille, joissakin kouluruokaloissa on kerran viikossa kasvisruokapäivä, jolloin tarjolla on ainoastaan kasvisruokaa. Helsingissä asiasta käytiin vuosi sitten kova poliittinen kiista. Aloitetta kasvisruokapäivästä on sen jälkeen kypsytelty muutamassa muussakin Etelä-Suomen kaupungissa. Ota yhteyttä Toimitus Uutispäälliköt Tapio Rantamartti Maria Jauho Pekka Mauno Suvi Tanner Uutistoimitus Kemi Tornio Ylitornio Toimitussihteerit Urheilu Kuvaosasto Sähköposti Faksi Asiakaspalvelu Sairaalakatu 2, Kemi Jakelupäivystys (Alma Manu) (Posti) ma-pe klo la-su klo Onko koulujen kasvisruokapäivä hyvä idea, ravitsemusasiantuntija Päivi Jämsén Kotimaiset Kasvikset ry:stä? Se ei ole ihan niin mustavalkoinen asia kuin on annettu ymmärtää. Toisaalta se on hyvä idea, mutta toisaalta jokapäiväinen kasvistarjonta pitäisi saada kuntoon. Sitä ei voi kuitata yhdellä kasvisruokapäivällä. Siitä, tuleeko kouluun kasvisruokapäivä vai ei, ovat kamppailleet aikuiset. Lasten ei pitäisi kokea, että kasvisten syönti olisi huono asia. Onko kouluruokaloissa kasviksia tarjolla riittävästi? Suositustenkin mukaan kasviksia pitää olla tarjolla päivittäin. Kyse on siitä, onko niitä tarjolla monipuolisesti ja niin, että kasvikset innostavat koululaisia. Salaattipöydässä voisi olla myös värikkäitä kasviksia, jotka olisivat esillä vaihtelevasti. Salaattien lisäksi kasviksia tulisi olla tarjolla lämpiminä ruoan joukossa. Onko talvella hankalaa tarjota Tuoreimmat uutiset verkossa Facebook Twitter twitter.com/pohjolansanomat.fi kasviksia monipuolisesti? Sesonkiajattelu on tärkeää. Talvella varastoissa on juureksia: porkkanoita, lanttuja, selleriä, palsternakkaa ja kaalia. Niitä ei yleensä pidetä kovin trendikkäinä, mutta niistä osataan tehdä herkullisia ruokia. Miksi kasviksia on tärkeä syödä? Niissä on paljon terveyttä edistäviä asioita. Niistä saa vitamiineja ja kivennäisaineita. Ne ovat hyviä painonhallinnan kannalta: niissä on vähän energiaa, ne täyttävät vatsan ja niissä on kuituja. Kasvikset myös ehkäisevät verisuonitauteja ja syöpiä. TOP 5 Verkon luetuimmat uutiset Kaahari hurjasteli henkensä 1 uhalla Kemissä Lämpöpatterin päälle pudonnut vaate sytytti 2 palon Kolme merilappilaista jatkoon 3 Idolsissa Huippuvahvistus PS Kemille 4 Kerrostalon asukkaat 5 evakuoitiin tulipalon tieltä

3 Pohjolan Sanomat Keskiviikko 9. helmikuuta 2011 A3 Linnunpönttökisa on menossa! Kraak! Jopas on mainio pönttö... Lieneekö vapaa? Reilumpaa pankkipalvelua. Ei ole. Minä asun täällä! Tee yksin tai yhdessä jonkun toisen tai toisten kanssa linnunpönttö puusta vähintään pikkulinnulle. Tyyli vapaa. Pönttöjen toimitus: Pohjolan Sanomien konttoreihin Kemi, Tornio ja Ylitornio Pönttöjen pitää olla perillä viimeistään Liitä pöntön mukaan lappu, jossa yhteystiedot tekijälle/ tekijöille. Tekijän/tekijöiden nimi Osoite Puh. Mekin tahtoisimme kodin... Parhaat palkitaan ja luovuutta suositaan! Maksaako pankkisi korkoa tilisi alhaisimman saldon mukaan? Meillä se maksetaan jokaisen päivän saldolle. Lisää syitä pankin vaihtamiseen löydät osoitteesta tapiola.fi. Lahjoitamme jokaisesta helmikuussa avatusta palkkatilistä* 5 Punaisen Ristin ystävätoimintaan! *Tapiola Tili Helmikuu on ystävän- änkuukausi! Palveluntarjoaja: Tapiola Pankki Oy Paikallinen tietää parhaiten Hinnat voimassa saakka tai niin kauan kuin tuotteita riittää. 1 kpl/asiakas. Ei jälleenmyyjille. Ei puhelinvarauksia. SAMSUNG E1080 Nämä ja muita huimia SYNTTÄRITARJOUKSIA myymälöistämme. DNA 10v tarjouksena! SUPEREDULLINEN! 10 norm. 29 (Rajoitettu erä, väh. 20 kpl/myymälä) Nokia DNA Onni S* Tyylikäs laajakuvakosketusnäytöllä varustettu puhelin. 2 megapikselin kamera, mediasoitin. Nokia Musiikkikauppa. Ovi Kartat highway - navigoinnilla. 3, 66 /kk* (24kk sopimus) Puhelin ilman liittymää 109. Nokia C DNA Onni S* PINTA UPEASTI KIILLOTETTUA RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ. Ohut kosketusnäytöllinen älypuhelin. Integroidut yhteisöpalvelut. Tuhansia sovelluksia Ovi Kaupassa. 8 megapikselin kamera ja HDtason videokuvaa. 12, 66 /kk* (24kk sopimus) Puhelin ilman liittymää 389. Samsung Wave + DNA Onni S* ALUMIINIKUORINEN OHUT PUHELIN. Ohut,vain 10,9 mm. Facebook, Google Talk, Messenger, kalenteri ja sähköposti yhdessä paikassa. Super AMOLED näyttö. Iso sisäinen muistikapasiteetti 9, 66 /kk* (24kk sopimus) Puhelin ilman liittymää 289. Uutuus! DNA Onni S 0, 66 /kk* Puhelut kotimaassa 0,069 /min tai tekstiviesti. Avaus 2,90. *DNA Onni S liittymä ja esim. Nokia C7-00 yht. 12,66 /kk (24 kk sopimus). 24 kk: 306,74. Erikseen ostettuna 18, = 407,74. Säästösi 101. Puhelin voi olla SIM -lukittu. DNA Onni S: Kotimaan matkapuhelut 0,069 /min&kpl. Kk-maksu 0,66. Avaus 2,90. Lisätiedot TORNIO Länsiranta 10 (Kauppakeskus På Gränsen -Rajalla) Ark , la 10-18, su KEMI Valtakatu 14 Ark , la 10-14

4 A4 Uutiset Uutiset Öljyyhtiö Neste Oil aloittaa hankkeen, jonka tarkoitus on kehittää Suomeen uusia satoisia rypsilajikkeita biodieselin raaka-aineeksi. Tavoitteena on nostaa kevätrypsilajikkeiden satotasoa prosenttia. 40PROSENTTIA. STT Liikaa suolaa. Enää vajaa kolmannes suomalaisista pyrkii valitsemaan vähäsuolaisia tuotteita. Kymmenen vuotta sitten puolet väestöstä muisti valita terveellisemmin. Verenpainetta voidaan olennaisesti alentaa rajoittamalla suolan saantia. STT Pohjolan Sanomat Keskiviikko 9. helmikuuta 2011I Junat myöhässä Noin puolet kaukojunista myöhästyi eilen. Lumisade aiheutti suuriakin myöhästymisiä. Junan lasketaan olevan myöhässä, jos se saapuu perille viisi minuuttia aikataulustaan jääneenä. Etelä- Suomen myräkkä hankaloitti myös lentoliikennettä. STT Nopeat Kiinteistöhuoltajat tu Paavo Lipponen Oikeuskansleri ei voi selvittää Lippos-kantelua Oikeuskansleri Jaakko Jonkka totesi tiistaina, että oikeuskanslerilla ei ole toimivaltaa selvittää eduskunnan puhemiehen toimia. Turun Sanomat kertoi tiistaina, että yksityishenkilö teki maanantaina oikeuskanslerille kantelun Paavo Lipposen toiminnasta vuonna Lipposen on Wikileaks-dokumentin perusteella väitetty kertoneen Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläälle presidentti Tarja Halosen ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin keskusteluista. STT Kranaatinsytytin räjähti käsiin Varusmies sai vammoja käsiinsä Kaartin Jääkärirykmentissä Helsingissä sattuneessa onnettomuudessa. Onnettomuus tapahtui peruskoulutuskauden ampumaharjoituksessa. Varusmies oli kiinnittämässä sytytintä harjoituskäsikranaatin runkoon, kun sokka irtosi ja sytytin räjähti varusmiehen kädessä. STT Kaksi epäiltyä vangittiin murhasta Pohjois-Savon käräjäoikeus vangitsi tiistaina kaksi miestä, joita epäillään 22-vuotiaan miehen perjantaisesta murhasta Iisalmessa. Poliisin mukaan toisella vangitulla on väkivaltataustaa. Poliisi pidätti kaikkiaan viisi ihmistä, joista kaksi on vapautettu. STT 840 miljoonaa euroa. Viime vuosi oli ennätyksellinen ulosotossa. Velkojille tilitettiin noin 840 miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kasvua toissa vuodesta tuli sata miljoonaa euroa. STT Kilpailu: Avara Isännöinti kiistää Kiinteistöhuolto Prusilan väitteet väärinkäytöksistä Kemissä Jussi Saarela Kemiläisen Kiinteistöhuolto Prusila Ky:n yrittäjä Tommi Prusila on jättänyt selvityspyynnön Lapin aluehallintovirastolle Avara Isännöinti Oy:n toiminnasta Kemissä. Tämänkaltaista selvityspyyntöä ei ole aikaisemmin virastoon alalta saapunut. Avara ihmettelee kovasti Kiinteistöhuolto Prusilan väitteitä. Pyydän selvittämään ja tutkimaan, menetteleekö Avara Isännöinti Oy oikein ja laillisesti hoitaessaan sekä isännöintiä että kiinteistöhuoltoa kemiläisissä taloyhtiöissä, Prusila kertoo. KEMISSÄ on hänen arvionsa mukaan noin 260 taloyhtiötä, joiden isännöinnin hoitaa ammattimainen isännöitsijä. Avara Isännöinnillä on käsitykseni mukaan isännöitävänään Kemissä noin 150 taloyhtiötä, eli puolet kemiläisistä taloyhtiöistä. Sillä on siten määräävä markkinaasema toimialallaan, Prusila väittää. Isännöinnin lisäksi Avara hoitaa Kemissä myös kiinteistönhuoltotehtäviä. Arvioni mukaan noin puolessa kemiläisistä taloyhtiöistä myös kiinteistöhuollon hoitaa Avara Isännöinti. Yhtiöllä on siten myös kiinteistönhuollon osalta määräävä markkina-asema, hän jatkaa. Prusila sanoo, että asunto-osakelaki rinnastaa isännöitsijän toimitusjohtajaan, jonka tulee hoitaa yhtiön osakkaiden etuja parhaalla mahdollisella tavalla ja tarpeettomista sidonnaisuuksia vapaana. Isännöitsijällä ei käsitykseni mukaan tulisi olla omistussuhteita taikka palvelussuhteita taikka muita riippumattomuutta vaarantavia kytköksiä kiinteistönhuollossa toimiviin yrityksiin. AVARAN Pohjois-Suomen aluejohtajan Juhani Isoherrasen mukaan yhtiö toimii täysin lakien ja määräysten mukaan. Hänen mukaansa yhtiön isännöimien ja huoltamien taloyhtiöiden määrät eivät ole niin suuria, kuin Prusila väittää, varsinkaan kiinteistönhuollossa. Kilpailu toimii erittäin hyvin Mikä Määräävä markkina-asema Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä sekä kilpailunrajoituslain 6. pykälän että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 102. artiklan perusteella. Mainitut säännökset ovat sisällöltään yhdenmukaisia ja niitä tulkitaan yhdenmukaisella tavalla, joten elinkeinonharjoittajien kannalta ei käytännössä ole merkitystä sillä, kumpaa säännöstä sovelletaan. Lähde: Kilpailuvirasto A Isännöitsijällä ei käsitykseni mukaan tulisi olla omistussuhteita taikka palvelussuhteita taikka muita riippumattomuutta vaarantavia kytköksiä kiinteistönhuollossa toimiviin yrityksiin. Tommi Prusila, yrittäjä Kemin alueella. Varsinkin kiinteistönhuollossa kilpaillaan Herrasen mukaan kovasti hinnalla Kemissä tällä hetkellä. Isoherranen korostaa, että taloyhtiön hallitus päättää isännöinti- ja kiinteistöhuollon valitsemisesta. Hän huomauttaa, että ei ole mitenkään poikkeuksellista Suomessa, että samalla yrityksellä on sekä isännöintiä että huoltotoimintaa. Omituista on hänen mukaansa Yrittäjä Tommi Prusila pyytää aluehallintovirastoa selvittämään ja tutkimaan, sä taloyhtiöissä. se, että muut isännöitsijät eivät juurikaan pyydä Avaralta tarjousta huoltotoiminnasta, mitä hän ei pidä asiakkaiden etujen mukaisena. Avara on Kemissä ainoa ISAauktorisoitu yritys. Isännöinnin Auktorisointi ISA ry ylläpitää ja kehittää isännöinnin auktorisointijärjestelmää, auktorisoi isännöintiyrityksiä ja valvoo niiden toimintaa. Avara on myös isännöintiliiton jäsen. Lajissaan Isännöinti- ja kiinteistönhuoltoalaa koskevaa kilpailuselvityspyyntöä ei ole tullut aikaisemmin Lapin aluehallintovirastoon ja sitä edeltäneeseen Lapin lääninhallitukseen eikä myöskään kilpailuvirastoon.

5 Pohjolan Sanomat Keskiviikko 9. helmikuuta 2011 Uutiset A5 JOKELAN kouluampumisten tapahtumapaikalla tehdyt haastattelut lisäsivät koulukeskuksen nuorten traumaperäistä oireilua. Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Mediassa haastatelluilla nuorilla oli selvästi enemmän traumaoireita kuin heillä, jotka kieltäytyivät haastattelusta. Yhdeksän ihmistä kuoli Jokelan verilöylyssä marraskuussa STT HELSINGIN poliisi löysi Ruoholahden McDonald s-ravintolasta kaapatun pellenuken, kertoi Ilta-Sanomat tiistaina. Kaappauksen tekijäksi ilmoittautunut Food Liberation Army oli uhannut teloittaa pellen perjantaina kello 18. FLA on vaatinut McDonald silta vastauksia yrityksen etiikkaan liittyvistä asioista. Pelle löytyi kotietsinnässä. STT kkanuottasilla PENTTI VUOSAARI Mistä kysymys Saako myöhästyneessä junassa välipalaa? Veera Vasara EU:n rautatievastuuasetuksen mukaan matkustaja on oikeutettu välipalaan, jos juna on myöhässä yli kaksi tuntia. VR:n junassa setelin saa pyydettäessä, oma-aloitteisesti henkilökunta ei niitä matkustajalle tarjoa. Saako VR:n junissa välipalaa, konsernin viestintäpäällikkö Mika Heijari? Meillä on käytössä seitsemän euron välipalaseteli, joka käy vuorokauden ajan ravintolavaunussa, asemaravintoloissa ja R-kioskeilla. Setelin saa kahden tunnin myöhästymisen jälkeen konduktööriltä pyytämällä. Osaavatko matkustajat kysellä seteleitä? Jonkin verran näitä kysellään. Yli kahden tunnin myöhästymiset ovat kuitenkin harvinaisia. Miksi asiasta ei kerrota matkustajille? Julkaisimme mediatiedotteen kun siirryimme käytäntöön vuosi sitten. Olemme kertoneet siitä myös Matkaan-lehdessä. Tieto löytyy myös nettisivuillamme, odotas nyt... (hakee tietoa yli minuutin) linkin rautatievastuuasetus takaa. Myönnän, että lisätietoa ja -koulutusta henkilökunnalle tarvitaan. Tavoitteena on tehdä asialle jotakin vielä kevään aikana. Emme me halua pantata näitä. Ongelmana on, että jos junan kaikille 500 matkustajalle jaettaisiin seteli, ravintolavaunussa ei riittäisi tarjottavaa jokaiselle. Emme halua tuottaa pettymyksiä asiakkaillemme. Nyt Nettipeliä pelaamalla voi auttaa Kansalliskirjastoa digitoimaan. Jo muutaman minuutin pelaaminen auttaa talkoissa, joissa tallennetaan vanhojen lehtien sisältöä tietokoneelle. Vanhat tekstit muunnetaan aluksi tietokoneohjelmalla digitaalisiksi merkkijonoiksi. Kone tekee kuitenkin paljon virheitä, joiden löytämiseksi tarvitaan ihmistä. Siksi kirjasto haluaa houkutella pelien avulla tavalliset netinkäyttäjät apuun. Peliä voi pelata Facebookin kautta. STT Laajakaista levällään haja-alueiden osalta menetteleekö Avara Isännöinti oikein ja laillisesti hoitaessaan sekä isännöintiä että kiinteistönhuoltoa kemiläisis- ensimmäinen selvityspyyntö Selvityspyynnöt eivät välttämättä johda mihinkään toimenpiteisiin. Lapin aluehallintoviraston ylitarkastajan Keijo Murasen mukaan kilpailuselvityspyyntöjä tulee silloin tällöin eri aloilta, mutta Kiinteistöhuolto Prusilan selvityspyyntö on ensimmäinen isännöinti- ja kiinteistönhuoltoalalta. Nykyaikana voi tulla ihan alalta kuin alalta markkinatilanteen selvityspyyntöjä, mutta sehän on vasta pyyntö. Kilpailuviraston kanssa aina katsomme, onko syytä lähteä selvittämään asiaa. Myös kilpailuviraston apulaisjohtajan Seppo Reimavuon mukaan isännöinti- ja kiinteistönhuoltoalalta ei ole aikaisemmin tullut kilpailuselvityspyyntöä. STT Pohjois- ja Itä-Suomen haja-asutusalueiden huippunopean laajakaistan rakentaminen on edennyt takkuillen. Kaupalliset operaattorit eivät ole olleet kiinnostuneita rakentamisesta, ja monet kunnat sekä kuluttajatkin empivät. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) arveli vastikään, että hankkeen lopulliset kustannukset voivat kaksinkertaistua arvoidusta 250 miljoonasta eurosta. Hakuammuntaa, sanoo viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) Pekkarisen arvioista. Sen näkee sitten, kun ollaan lähempänä vuotta 2015, jolloin lähes jokaisella tulisi olla laajakaistayhteys. Siihen asti osat liikkuvat. Tavoitteena on rakentaa 100 megan kuituverkkoa kilometriä 85 kunnan alueelle. Ensimmäisellä tarjouskierroksella operaattoreista DNA ei vastannut yhteenkään kyselyyn, ja muutkin suuret operaattorit Finnetiä lukuun ottamatta vain valikoiden. Nyt on menossa toisen tarjouskierroksen käsittely. Asiakkaiden lisäksi laajakaistaa rahoittavat EU, valtio ja kunnat. Valtio on varannut hankkeeseen 66 miljoonaa euroa.

6 A6 Uutiset Pohjolan Sanomat Keskiviikko 9. helmikuuta 2011 Siirtymä voi koetella potilaiden kärsivällisyyttä Keskussairaala: Uusi potilashallintojärjestelmä nopeuttaa asiointia jatkossa Teija Laurinolli Potilaiden asiointi Länsi-Pohjan keskussairaalassa helpottuu ja nopeutuu merkittävästi huhtikuun 4. päivän jälkeen. Jos suunnitelmat ja aikataulut pitävät kutinsa, tuolloin koko sairaala on siirtynyt käyttämään uutta Oberon-potilashallintojärjestelmää. Helmikuun 14. päivänä alkava siirtymä voi kuitenkin koetella potilaiden ja henkilökunnan kärsivällisyyttä. Ilmoittautumiset ja ajanvaraukset on välivaiheen aikana kirjattava kahteen järjestelmään. Urakka on iso. Siksi potilaiden on syytä varautua jopa kaksi kertaa tavallista pidempiin jonotusaikoihin, pahoittelevat järjestelmän käyttöönottoa luotsaava projektipäällikkö Jaana Kuusela ja poliklinikkojen osastonhoitaja Maaret Rask. Asiakkaiden ei tarvitse olla huolissaan jo varatuista ajoista: ne pysyvät yhä voimassa. Länsi-Pohjan keskussairaalan nykyinen Sapo-järjestelmä on jo yli 20 vuotta vanha. Uuteen on pakko siirtyä, koska vanhaan ei saada enää päivityksiä. Siihen ei voi myöskään liittää uusia potilastietojärjestelmiä, koska systeemit eivät keskustele keskenään, selvittää Kuusela. Keskussairaalan väki toivoo, että potilaat ymmärtävät tilanteen. Saamme lisätyövoimaa tarpeen mukaan, Rask sanoo. Ison urakan lopussa seisoo kiitos: palvelu helpottuu ja nopeutuu. Vasemmalta kirurgian ylilääkäri Outi Nyberg, projektipäällikkö Jaana Kuusela ja poliklinikkojen osastonhoitaja Maaret Rask. KIRURGINEN POLIKLINIKKA sekä osastot 2 B, 3 B ja 4 B aloittavat siirtymisen ensin. Jaana Kuusela arvioi tämän vievän aikaa kaksi viikkoa. Helmikuun 28. päivänä muutoksen aloittavat sisätautipoliklinikka sekä osastot 4 A, 5 A ja 5 B. Sairaala on jaoteltu siis ryhmiin eikä uudistusta toteuteta yhtä aikaa ja kertarysäyksellä kaikkialla, Kuusela kertoo. Kirurgiselta polilta aloitamme siksi, että se on vilkkain. Potilaskäyntejä on keskimäärin 50 päivässä ja vuodessa. Koko sairaalassa käyntejä päivystys- ja ajanvarauspoliklinikoilla on kaikkiaan noin , sanoo kirurgian ylilääkäri Outi Nyberg. Isolla poliklinikalla yksittäiseen käyntiin liittyy monta koukeroa: röntgen- ja laboratoriotutkimuksia, ehkä leikkausjonotusta ja vuodeosastolle siirtoja. Kirurginen on hirveän hyvä uuden ohjelman testauspaikka. Mahdolliset virheet jäävät kiinni, ja ne voidaan korjata, ennen kuin siirtymä alkaa muualla sairaalassa, tähdentää Jaana Kuusela. MUUTOKSEN JÄLKEEN potilaalle voi varata samalla ohjelmalla ajan röntgeniin, laboratorioon ja lääkärin vastaanotolle. Nyt on käytettävä kolmea eri ohjelmaa. Potilaita pystytään palvelemaan nopeammin ja aikoja pystytään koordinoimaan paremmin, jolloin asiakkaat voivat hoitaa kaikki asiat samalla käynnillä, Kuusela sanoo. Virheiden mahdollisuuskin vähenee, kun ei enää tarvitse syöttää tietoja kolmeen paikkaan, Rask lisää. Outi Nyberg muistuttaa, että uusi järjestelmä helpottaa myös Tästä on kyse Potilashallinto HELENA LAAKSO sairaaloiden keskinäistä viestintää ja toimintaa. Oulun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella uuteen järjestelmään siirtyy lähiaikoina myös Lapin keskussairaala. Järjestelmä uusitaan Länsi-Pohjan keskussairaalassa Entinen Sapo on ollut käytössä yli 20 vuotta. Uusi Oberon on käytössä jo kaikissa Suomen yliopistosairaaloissa. Systeemi ohjaa potilaiden, henkilöstön, laitteiden ja materiaalien virtoja. Järjestelmässä on lisäksi tiedot muun muassa asiakas- ja kuntalaskutusta varten. Eri asia kuin sairaskertomusjärjestelmä. Tämä systeemi on keskussairaalassa nimeltään Esko ja alueen kunnissa puolestaan Pegasos. Salla ei antaisi Yaralle Soklin kaivosoikeuksia Sointu Oinas Työ- ja elinkeinoministeriön ei Sallan kunnanhallituksen mielestä pidä antaa Yaralle Soklin kaivosoikeuksia. Ne pitää panna välittömästi huutokauppaan. Jos EU:sta, laista tai muista säännöksistä ei löydy toimenpiteelle oikeutusta, niin ministeriön tulee käyttää tiukempia aikatauluja ja lupaehtoja. Lupaehtoihin tulee Sallan kunnanhallituksen mukaan kirjata pakollinen kotimaisen työvoiman käyttö kaivosalueella ja malminkuljetusreitillä - sekä rakentamis-, että toimintavaiheessa. Määräyksen tulee koskea kaikkia alihankkijoita. Yaran ilmoitus Soklin malmin rikastamisesta Kovdorissa sai Sallan kunnanhallituksen ohjeistamaan työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi myös ympäristöviranomaisia. Yaran mukaan malmi kuljetetaan Soklista Kovdoriin joko putkea tai rautatietä pitkin. Lopullinen kaivospäätös tehdään vasta ensi vuonna. Tuotanto voisi alkaa KUNNANHALLITUS esittää, että hankkeeseen ei myönnetä valtion eikä EU:n rahaa, putkivaihtoehdossa ei edes Martti-Tulppio -tiehen. Kaivoslain uudistukseen toivotaan työ- ja elinkeinoministeriön huolehtivan, että sinne kirjataan Kuntaliiton vaatimus verosta kaivoksille. Ulkomaisessa omistuksessa, ulkomailla jalostaen ja ulkomaisella työvoimalla kaivosalue ja valtio eivät saa muuta kuin ongelmat, jätteet, lopetetun ja autioituneen kaivosalueen. Vesivoima-altaatkin ovat tuottavampia ja pysyviä Sallan kunnanhallituksen mukaan. YMPÄRISTÖVIRANOMAISTEN kunnanhallitus edellyttää huomioivan erityisellä painolla alueella jo toimivia elinkeinoja, erityisesti poroelinkeinoa ja kasvavaa matkailuelinkeinoa. Noiden elinkeinojen suhteellinen osuus ja merkitys moninkertaistuu, koska kaivoksen hyöty Sallan näkökulmasta on miinusmerkkinen. Mielikuva EU:n viimeisestä todellisesta erämaasta menetetään, kun kaivostoiminnasta riidellään ja se alkaa. SUOMEN valtio voisi Sallan kunnanhallituksen mielestä korjata myyntivirheen ottamalla oppia nykyisen pääministerin toiveesta olla isänmaallinen. Toivomus kuuluu, että valtio perustaa oman yhtiön tai menee vahvasti mukaan kaivosyhtiöön. Teollisten työpaikkojen tilalle syntyvät matalapalkkaiset palvelutyöpaikat eivät pysty ylläpitämään hyvinvointivaltiota.

7 Pohjolan Sanomat Keskiviikko 9. helmikuuta 2011 Uutiset A7 Kemi perää keskustelua kehittämiskeskuksesta Menettely: Kaupunginhallitus närkästyi omavaltaisuudesta Martti Vuolukka Kemi haluaa avata seutuhallituksessa kunnollisen keskustelun Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen roolista ja tulevaisuudesta. Kaupunginjohtaja Ossi Repo esitti kaupunginhallitukselle, että Kemi eroaisi kehittämiskeskuksesta. Hallituksen keskustelun jälkeen lomailevaa Repoa esittelijänä tuurannut tekninen johtaja Tapani Onkalo muutti esitystä maltillisemmaksi. Eroamisen lisäksi Repo olisi typistänyt Kemin tämän vuoden maksuosuuden kehittämiskeskukselle euroon. Onkalon esityksessä vedettiin pois myös eurojen leikkaus. Kemi maksaa tänä vuonna kehittämiskeskuksen menoista euroa. Kaupunginhallituksen jäseniä närkästytti Revon menettely asiassa. Käytännössä kaikki ryhmät arvostelivat sitä, että kaupunginjohtaja teki eroamisesityksen ilman, että siitä käytiin asiallista keskustelua luottamushenkilöiden kanssa. Ossi Repo päätyi räväkkään esitykseensä vain muutama päivä sen jälkeen, kun alueen kunnanvaltuustot tyrmäsivät kuntajakoselvittäjän esityksen uudesta suurkunnasta. Kemi oli alueen viidestä kunnasta ainoa, joka kannatti suurkuntaa. Kehittämiskeskus ei ole Revon mukaan kyennyt täyttämään siihen asetettuja odotuksia. Rahaa ja henkisiä resusseja on vuosien saatossa palanut rutosti, mutta tuloksia on syntynyt vähemmän. Valtuutettu Pirita Hyötylän ja kahdeksan muun valtuutetun aloite Selkäsaaren saamisesta kaikkien kaupunkilaisten iloksi ei ole kovin realistinen. Aloitteessa perätty pengertie Selkäsaareen maksaisi noin 12,5 miljoonaa euroa. Esimerkiksi EU-rahoituksen saaminen itse rakentamiseen on hyvin vaikeaa. Alustava suunnitelma pengertiestä on sinällään olemassa jo 1970-luvulta. Hahtisaarenkadun päästä Selkäsaareen kulkevaan pengertiehen piirrettiin kaksi silta-aukkoa. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle kuuden prosentin korotusta Selkäsaaren loma-asuntotonttien myyntihintaan. Hintoja on edellisen kerran korotettu 2007 ja uusilla taksoilla mennään vuoden 2013 loppuun saakka. Vuosittain kaupunki on myynyt saaresta muutaman tontin. TORNIOHAPARANDA Seminaari Ei tuurilla vaan turvassa Aineen taidemuseon auditorio klo Vapaa pääsy 112 tapahtuma Kauppakeskus Rajalla På Gränsen klo toiminnan esittelyä toimintanäytöksiä musiikkia Tornion ja Haaparannan Arjen sankari 2010 julkistaminen Hälytysajoneuvonäyttely kävelykadulla Lisätietoja Karvisen piiskaama Stora Enso löysi tuloskunnon Lukijoiden ilmoitukset ja tilausasiat Puh Jussi Saarela, STT Toimitusjohtaja Jouko Karvinen on saneerannut Stora Ensoa kovalla kädellä, ja tulokset alkavat näkyä. Talouden elpymisen myötä Stora Enso otti viime vuonna selvän tulosloikan. Kertaerien kaunistamana tulos ennen veroja kohosi 926 miljoonaan euroon. Mitenkään auvoista meno ei vielä ole. Karvinen muistutti tiistaina yhtiön tulosjulkistuksen yhteydessä, että useissa paperilaaduissa kysyntä on edelleen heikompaa kuin ennen taantumaa. VEITSILUODON paikallisjohtajan Juha Mäkimattilan mukaan viime vuoden alkupuolella yksikön painopaperipuolella oli vielä tuotannonrajoituksia, mutta loppuvuotta kohden käyntiasteet nousivat. Veitsiluodon kokonaistuotanto ylsi viime vuonna noin tonniin, mikä on lähes saman verran kuin ennen taantumaa. Saarella työskentelee Stora Enson palveluksessa noin 780 henkilöä, mikä on saman verran kuin vuotta aiemmin. Kaikkiaan Veitsiluodossa käy noin henkilöä töissä. Tammi-joulukuu Me (* =%) Liikevaihto Liiketulos Tulos ennen veroja Tulos/osake, eur Osinko/osake, eur Omavaraisuusaste* Sij. pääoman tuotto* ,8 745,7 0,97 0,25 48,0 10, ,6-886,8-1,12 0,20 44,7 3,9 Tulos ennen veroja: Miljoonaa euroa STT STORA ENSO tahkosi viime vuonna rahaa erityisesti kuluttajapakkauskartongeilla ja hienopapereilla, sen sijaan sanomalehtipaperin tekeminen kynsi tappiolla. Sellu on ollut viime ajat hinnoissaan, ja metsäyhtiöiden tuloslukujen vertailu on heitellyt sen mukaan, miten sellu on ollut tulosriveille kirjattuna. Stora Enson talousjohtaja Markus Rauramo vakuutti yhtiön tehneen paperinteolla ihan oikeasti rahaa. Stora Enson näkymät ovat edelleen kirkastumaan päin. Kysyntä virkistyy entistä selvemmin, ja paperien hinnatkin ovat useissa paperilaaduissa nousemaan päin. KARVINEN ei olisi kuitenkaan Karvinen, jos petrattavaa ei löytyisi. Inflaatio nostaa päätään, ja yhtiö arvioikin tämän vuoden kustannusinflaatioksi kolme prosenttia. Hänen mukaansa muuttuvien kustannusten nousuun kiinnitetään tänä vuonna erityishuomiota. Tiukkaa kulukuria on siis Stora Ensossa edelleen luvassa. Löydä yhdessä Raili Hulkkosen kanssa itsellesi uudet kehykset suoraan maahantuojan erikoismallistoista! ma klo Satamakatu 5, Tornio. p Silmälasien ostajalle aurinkolasit voimakkuuksilla* kaupan päälle! *varastovahvuudet Nordealle ennätysmäärä uusia asiakkaita Lapissa Tapani Ranta Lapin Nordea kasvatti asiakasmäärää ennätyksellisesti. Kaiken kaikkiaan uusia asiakkaita Lapin Nordeaan tuli viime vuonna ja nettolisäys oli Nordea sai uusi yritysasiakkaita 236. Aluejohtaja Kristian Ranta on ilahtunut asiakasmäärän kehityksestä erityisesti sen vuoksi, että vuosi oli taantuman jäljiltä vielä haastava. Nordean Lapin alueen tulos jäi viime vuonna hieman edellisvuotta pienemmäksi. Liiketoiminnan tuotot laskivat 4,8 prosenttia. Luotonanto henkilöasiakkaille kasvoi 5,6 prosenttia ja talletukset 8,4 prosenttia. Luottotappiot pysyivät vähäisinä. Vuosi 2010 oli monella tapaa haastava. Yritysten investointirahoitukselle oli Lapissa selvästi tavanomaista vähemmän kysyntää. Lisäksi alhainen korkotaso laski talletuksista saatavaa tuottoa. Nämä seikat yhdessä laskivat rahoituskatetta edellisvuodesta. Palkkiotuotot nousivat kuitenkin 11,9 prosenttia, joten kokonaistulokseen olemme tyytyväisiä, kertoo Kristian Ranta. Uusia asuntolainoja nostettiin Nordeassa 16 prosenttia edellisvuotta enemmän, ja Nordea kasvattikin loppuvuonna markkinaosuuttaan asuntolainakannasta. Original-teria Voimassa ma-ke Haaparannan Max-ravintolassa. Norm. 63 kr. 6,78kr Haaparanta - Coop-myymälän vieressä - Myös Drive-in!

8 A8 Uutiset Pohjolan Sanomat Keskiviikko 9. helmikuuta 2011 Muoti,Kauneus & Terveys kohtaavat Kemin Cumuluksessa la ja su Outi Broux stylisti Lääkäriluentoja, meikkausta, stailausta, kuumin hiusmuoti, kevään muoti, alusvaatteet, silmälasit ym. tähti- esiintyjä Laura Voutilainen orkestereineen, lisäksi JETTISET Ilkka Ruotsalainen meikkitaiteilija Järjestää: Elävän kaupunkikeskustan puolesta 80 Luontaistuntijakauppiaalta saat luonnonmukaisia, tutkittuja ja turvallisia tuotteita hyvinvoinnin edistämiseksi. Osta kätevästi verkkokaupasta Osallistu kilpailuun ja voita hemmotteluviikonloppu (arvo 1000 e). Lisäetuna saat 10 e arvoisen etukupongin. Tarjoukset voimassa asti, tai niin kauan kuin tavaraa riittää. D-PEARLS STRONG 38 μg, hyvin imeytyvä, helppo niellä. 19, tbl (ovh. 24,85) 20 μg 120 kaps 10,90 (ovh. 13,65) TONALIN Eroon ylimääräisestä rasvasta! HUIPPUTARJOUS 65,00 1 purkki 24, kaps (ovh. 37,60) 237,14 e/kg 3 purkkia PROBIOOTTIPLUS Hyvä olo alkaa Kaupan päälle vatsasta! matkapakkaus, arvo 6 e 21, kaps (ovh. 28,90) NIVELTEHO Mahdollistaa liikunnan ilon! 20,90 60 kaps (ovh. 29,05) Säästökoko 120 kaps 34,90 (ovh. 40,50) VITAMAR Suomen vahvin Omega-3 kapseli! 20, kaps (ovh. 29,60) 129,81 e/kg ETANAVOIDE Ihoa tehokkaasti uudistava voide. 43, ml, 439 e/l Kaupan päälle uutuushuulipuikko, arvo 10 e YLI 80 LIIKETTÄ! KEMI: KEMIN LUONTAISTUOTE JA HOITOLA, Keskuspuistonkatu 3 TORNIO: LUON- TAISTUOTE YRTTI, Torikatu 15, YRTTI+, Hallituskatu 4 AUKIOLOAJAT, MUIDEN LIIKKEIDEN YHTEYS- TIEDOT JA VERKKOKAUPPA OSOITTEESSA

9 Pohjolan Sanomat Keskiviikko 9. helmikuuta 2011 Uutiset A9 PATJAPÄIVÄ ISKUSSA TÄNÄÄN mallisto uudistui Kaikki UNIGOLDpatjat tänään -25% Paikalla tehtaan edustaja Anne Salo Tule ilmaiseen Ergocheckmittaukseen AVOINNA MYÖS SUNNUNTAINA! TORNIO Pakkahuoneenkatu 1/Green Line Ma-pe la su Puh iskukoti.fi Helsinkiläinen perheenäiti sai avun Perskindol-geelistä: Paha niskajäykkyys hävisi nopeasti Anne oli juuri synnyttänyt kolmannen lapsensa kun niskakipu levisi koko yläselän alueelle. Pää ei kääntynyt aamuisin mihinkään eikä nukkumisestakaan tullut oikein mitään, Anne kertaa ja jatkaa aamut olivat vastasyntyneen kanssa vaikeita niskakivun ja huonosti nukutun yön takia. Anne kävi hierojallakin kokeilemassa mutta tulosta olisi pitänyt odotella vasta useiden hoitokertojen jälkeen. Auttoi välittömästi Joku minulle sitten antoi Perskindol-tuubin käteen ja sanoi, että levitä tuosta kipukohtaan, Anne muistelee. Ihme ja kumma, se alkoi vaikuttaa heti ensimmäisestä kerrasta alkaen. Ensin se kylmensi kipukohdan tehokkaasti, jonka jälkeen pintaverenkierto alkoi elpyä ja lämmittää mukavasti. Annen lihakset ovat taas kunnossa sauvakävelemään. Energiaa riittää vaikka mihin kun niskajäykkyys on poissa, Anne kertoo tyytyväisenä. Lihakset kuntoon ja liikkeelle Kun niskakivut olivat hellittäneet, Anne jätti Perskindolin käytön. Yhtäkkiä tuli takapakkia: Eräänä aamuna olin taas aivan jumissa. Levitin geeliä jälleen pari kertaa koko niskaan sekä yläselkään ja toistin käsittelyn vielä muutamana päivän ajan. Sen jälkeen olen päässyt taas zumbaamaan ja Ainutlaatuinen kylmä-kuumageeli Perskindol-geelin välitön viilentävä vaikutus vie akuutin kiputuntemuksen tehokkaasti ja nopeasti. Tämän jälkeen tuleva lämmittävä vaikutus stimuloi hoitoalueen verenkiertoa ja nopeuttaa kuona-aineiden, nesteen sekä mm. maitohapon poistumista ja tehostaa näin kehon omaa palautumista. Apteekeista, luontaistuotekaupoista ja tavarataloista. Lue lisää: Serlan paperimyynti TORNIOSSA tänään klo KUIVA- LIHAKSI! SERLAN WC-PAPERI 48 rll + SERLA TALOUS- PAPERI 16 rll YHTEISHINTAAN ATRIA TUORE NAUDAN KIRJO- TUOREET KULMA LOHI SILAKKA- /kg /kg PAISTI /kg Suomi FILEET Suomi KEMI ma-pe 7 21, la 7 18, su TORNIO ma la 7 21, su LÖYTÖMARKET ma la 10-17, su sulj. TAMPEREEN SÄÄSTÖ-TEX

10 A10 Uutiset Pohjolan Sanomat Keskiviikko 9. helmikuuta 2011 Avainluvut Konsulttiyhtiö Pöyryn 1 tulos on ollut heikko pitkään. Viime vuoden loppuneljänneksen tulos paranikin sitten reippaasti. Tulos ennen veroja nousi 2 6,4 miljoonaan vertailukauden 1,2 miljoonasta. Liikevoitto nousi 6,1 miljoonaan euroon vertailukauden 0,7 miljoonasta.. Metsäyhtiö Stora Ensolle 3 tiistai ei ollut yhtä iloinen. Yhtiön tulos ei täyttänyt markkinaodotuksia ja ohjeistus tulevasta jäi vaisuksi. 7872,58 0,1 % elo syys loka marrasjoulu tammi Nousijat Pöyry +10,11 Neo Industrial +4,00 Oral Hammaslääk. +3,77 Basware +3,03 Comptel +2,70 Laskijat Marimekko -8,55 Glaston -3,85 Stora Enso R -3,11 Aspocomp Group -2,94 Raute -2,80 Korot Euribor 3 kk Euribor 12 kk elo syys loka Valuutat 8,7715 loka 7,726 loka 1,3635 loka loka marras marras marras 39,9615 marras marrasjoulu joulu joulu joulu Raaka-aineet Energia joulu -0,005% 1,079% -0,001% 1,683% tammi tammi tammi tammi tammi 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 9,4 9,2 9,0 8,8 8,6 8,3 8,2 8,1 8,0 7,9 7,8 7,7 1,45 1,40 1,35 1,30 1, Muutos,% Kulta, USD/troy-unssi 1362,05 +0,0 Palladium, USD/troy-unssi 820,47 +0,0 Nikkeli, USD/tonni ,0 Hopea, USD/troy-unssi 29,75 +0,0 Teräs, CRUspi Europe 198,20 +0,0 Raakaöljy Pohjanmeren Brent, spot, USD/tynnyri, osto/myynti 99,43/99,45 Sähkö Nord Pool, spot sentti/kwh 6,38 0,29 39 Lähde: Kauppalehti/kauppalehti.fi Tuloerokiistassa oli jo Välikysymyskeskustelu: Sdp vaati hallitukselta pääomatuloverotuksen Kirsti Pohjonen Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) sanoi tiistaina eduskunnan ministeriaitiossa tuntevansa täysistunnossa riidan henkeä. Kansanedustajat olivat väitelleet kolmisen tuntia tuloeroista, köyhyydestä ja veroista. Käsittelyssä oli opposition välikysymys hallitukselle. Kiivaissa puheissa saattoi aistia myös vaalien läheisyyden. Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ja ryhmänjohtaja Eero Heinäluoma tivasivat hallitukselta, miksi se ei nosta pääomaveroa tässä ja nyt. Vaatimus on tiukka, kun eduskunta on koolla enää runsaan kuukauden. Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) vastasi, että hänen hallituksensa aloittaessa verouudistusta pohdittiin. Sitä siirrettiin, koska talousahdingossa sen tekeminen ei olisi ollut viisasta. Hän muistutti myös, että sdp vaati isojen uudistusten jättämistä vaalien jälkeen, jotta laaja pohdinta olisi mahdollista. SIITÄ syntyi kaksi eri näkemystä. Katainen todisti tilastojen avulla, että tuloerot ovat hallituskaudella kaventuneet. Hallitus on nostanut perusturvaa 750 miljoonaa euroa. Edellisen hallituksen panos oli 250 miljoonaa. Sinivihreä hallitus on korjannut perusturvan aukkoja korottamalla pienituloisimpien etuuksia ja painottamalla tuloverotuksen kevennyksiä pienituloisille, Ville Niinistö (vihr) vahvisti. Hallituspuolueista keskusta poikkesi linjasta. Inkeri Kerola (kesk) sanoi tuloerojen kasvaneen. Laman jälkihoidossa rikkaat alkoivat rikastua ja köyhät köyhtyä, hän arvioi, mutta lisäsi, että keskustan hallitusvastuun aikana perusturvaa on parannettu. Oppositio piti kiinni tuloerojen kasvusta. Eriarvoisuus lisääntyy, huono-osaisuus kärjistyy ja erityisesti lapsiköyhyys kasvaa, Annika Lapintie (vas) listasi. Köyhyysongelmaa kukaan ei kiistänyt. Sosiaalidemokraattien Eero Heinäluoma rökitti hallitusta pääomaverosta. Vieressä Satu Taiveaho. Kaikki puolueet ilmoittivat halunsa parantaa pienituloisimpien asemaa. Tuloerojen kasvun taustalla on ennen muuta Esko Ahon (kesk) hallituksen pääomatuloverouudistus, Heinäluoma sanoi. Se hyödytti pääomatuloja saavia ja niitä, jotka ovat voineet muuttaa tulojaan pääomatuloiksi. Pääomatuloverotuksen nosto sai tukea kaikilta ryhmiltä. Kiviniemi korosti vielä, että kyse ei ole yksinkertaisesta asiasta: verotuksessa ei voi katsoa vain yhtä siivua kerrallaan ja ratkaisuissa on otettava huomioon työllistäminen ja kannustavuus. URPILAINEN moitti hallitusta siitä, että se päätti vaalikauden alussa isoista veronkevennyksistä, joista se ei ole halunnut luopua, vaikka, vaikka maailma ympärillä romahti. Meidän on kiristettävä verotusta ja säästettävä, hän vaati. Lenita Toivakka taas painotti, että kokoomus kannustaa kaikkia ihmisiä tekemään työtä laskemalla maltillisesti työnteon verottamista. Niinistö asettui keskilinjalle: kaikki tuloverohelpotukset on suunnattava pienituloisille kansalaisille. Kauhajoen komisario kiistää syytteet Koulusurma: Saari puhuttelussa tavallinen nuori mies STT, RIITTA SILLANPÄÄ Kauhajoen poliisikomisario kiisti myös hovioikeudessa häntä vastaan nostetut syytteet. Komisario myönsi olleensa tietoinen Matti Saaren ampumisvideoista ja muiden poliisimiesten peloista, mutta siitä huolimatta hän antoi Saaren pitää aseensa. Komisariota tentattiin kouluampumista edeltäneistä tapahtumista neljä tuntia tiistaina. KOMISARIO kutsui Saaren puhutteluun päivää ennen surmia katsottuaan tämän nettiin lataamat ampumisvideot. Syytetyn mukaan hän oli aikeissa ottaa Saaren ase haltuun. Komisario kuitenkin luopui aikeistaan keskusteltuaan Saaren kanssa. Hän luonnehti Saarta välittömäksi ja tavalliseksi nuoreksi mieheksi, jossa ei ollut mitään epäilyttävää. Hovioikeudessa kuullaan viikon aikana todistajina useita syytetyn alaisia ja poliisikollegoja. Poliisimiehet ovat kertoneet aiemmin, että he olisivat halunneet ottaa Saarelta aseen pois jo surmia edeltäneenä viikonloppuna. Ammuskeluvideot olivat ilmestyneet nettiin, ja Jokelan tapahtumien pelättiin toistuvan Kauhajoella. Seinäjoen apulaispoliisipäällikkö antoi tuolloin poliiseille luvan lähteä hakemaan ase. Partiot menivät Saaren ovelle, mutta hän oli ehtinyt lähteä viikonlopun viettoon Pyhäjärvelle. SYYTETTY komisario oli tuolloin vapaalla ja kuuli asiasta seuraavana päivänä kollegansa häissä. Komisarion mielestä aseen hakemisella ei ollut kiire, eikä hän antanut poliisille lupaa mennä asuntoon. Ratkaisun tekeminen siirrettiin maanantaille. Internetin Irc-galleriassa olleet kuvat komisario kertoo nähneensä vasta sen jälkeen, kun Saari oli jo lähtenyt hänen puhuttelustaan.

11 Pohjolan Sanomat Keskiviikko 9. helmikuuta 2011 Uutiset A11 riidan henkeä nostoa nyt heti Totuusmittari (200) MAURI RATILAINEN Pullistuiko lompakko kansaneläkeläisellä? Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Lenita Toivakan mukaan minimipäivärahoihin on tehty 170 euron tasokorotus. Pienimpiä kansaneläkkeitä on korotettu vähintään 120 eurolla ja työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korotusosaa 95 eurolla. A Eriarvoisuus lisääntyy, huonoosaisuus kärjistyy ja erityisesti lapsiköyhyys kasvaa. Annika Lapintie vasemmistoliitto Narkolepsiaepäilyjä tutkitaan 12 maassa STT, AFP, Reuters Lasten ja nuorten narkolepsiatapauksia on ilmennyt ainakin 12 eri maassa sikainfluenssarokotusten jälkeen, kertoo Maailman terveysjärjestö WHO. Suomessa, Ruotsissa ja Islannissa tapauksia on ollut merkittävästi enemmän kuin muissa maissa. WHO:n mukaan rokotteen ja narkolepsian mahdollista yhteyttä on tutkittava lisää ennen johtopäätösten tekemistä. Minkään aiemman rokotteen ei ole havaittu lisäävän nukahtelusairauden riskiä. Pienituloisuus Kotitalous on pienituloinen, jos sen käytettävissä olevat tulot jäävät pienemmiksi kuin 60 prosenttia keskituloisen kotitalouden käytettävissä olevista tuloista. Pienituloisia oli Tilastokeskuksen 2009 laskelmien mukaan 13,1 prosenttia väestöstä. Rajan Erikoistutkija Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) kertoo, että WHO:n Mikä? Tutkimus alittavissa kotitalouksissa eli noin ihmistä. Vuositulo alitti tuolloin euroa. Kun tulot yleisesti nousevat, myös pienituloisuuden euromääräinen raja nousee. Pienituloisten tulot ovat 2000-luvulla kasvaneet hitaasti. tiedot eivät muuta Suomessa tehtävän narkolepsiaselvittelyn suuntaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) työryhmä kertoi viime viikolla väliraportissaan, että sikainfluenssarokote lähes kymmenkertaisti lasten ja nuorten riskin sairastua narkolepsiaan. Rokote todennäköisesti lisäsi narkolepsiaa yhdessä jonkin muun tekijän kanssa. Rokotteen ja taudin yhteys vaatii THL:n mukaan vielä selvittelyä. Tarkoituksena on käydä läpi muun muassa perimän ja ympäristötekijöiden eli esimerkiksi infektioiden osuutta. Lopullisen raportin on määrä valmistua elokuun lopulla. Työnantajan arvostelu netissä vei oikeuteen Helsinki Koruliikeketju vaatii entiseltä työntekijältään euron korvauksia nettikirjoituksista. Helsinkiläisnainen oli perustanut työnantajastaan Facebook-sivuston, jossa kerrottiin Bijou Brigitte -ketjun kohtelevan työntekijöitään huonosti ja muun muassa irtisanovan määräaikaisia työntekijöitä perusteettomasti. Nainen aloitti työt ketjun liikkeessä Suomessa alkusyksystä 2008 ja irtisanoutui noin vuotta myöhemmin. Yrityksen mukaan kirjoittelu alkoi, kun nainen oli vielä yhtiön palveluksessa. Yritys katsoo, että työntekijällä on velvollisuus olla lojaali työnantajalleen myös vapaa-aikanaan. Tapausta puitiin tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa. STT Kansaneläkelaitoksen tiedottaja Hilkka Nakari vahvistaa, että äitiys- ja sairauspäivärahoihin tehtiin vuoden 2009 alussa 171 euron kuukausikorotus. Kansaneläkkeeseen on tehty tasokorotus kolme kertaa 2000-luvulla. Vuonna 2001 kansaneläkettä korotettiin 12,28 eurolla kuussa. Maaliskuussa 2005 kansaneläkettä korotettiin 7 eurolla. Vuonna 2006 kansaneläkkeen tasokorotus oli 5 euroa. Vuonna 2008 kansaneläkkeestä poistettiin kuntakalleusluokitus. Asuinkunta ei enää vaikuttanut kansaneläkkeen suuruuteen, vaan kuntakalleusluokituksen kakkosryhmäläisten kansaneläkettä korotettiin niin, että he saivat saman kansaneläkkeen kuin ykkösluokan kunnissa asuvat. Kaikkien kansaneläkettä saavien eläkettä on 2000-luvulla siis nostettu 24,28 eurolla kuukaudessa. Tähän mennessä kansaneläkettä ei ole nostettu Toivakan esittämällä summalla. Nykyisin kansaneläkkeen täysi määrä on yksinasuvalla 586,46 euroa kuussa ja parisuhteessa asuvalla 520,19 euroa. Maaliskuun alussa käyttöön otettavan takuueläkkeen ansiosta Suomessa asuvan vähimmäiseläkkeeksi tulee 687,74 euroa. Enää puolison tulot eivät vaikuta kansaneläkkeeseen. Se tarkoittaa, että yksin asuvalle kansaneläkkeen korotus on suurimmillaan 101 euroa kuussa ja parisuhteessa asuvalle 167 euroa kuussa. Jos Toivakka puhui vasta voimaan tulevasta takuueläkkeestä, hän oli oikeassa. Nakarin mukaan työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korotus otettiin käyttöön vuonna 2005, sitä ennen korotusta ei edes maksettu. Korotusta voidaan maksaa taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotulle. Korotus on 86 euroa kuussa. Jos otetaan huomioon elinkustannuksiin sidotut indeksikorotukset, Toivakan esittämä 95 euroa voi olla lähellä. Toivakan puheenvuoro on suurimmaksi osaksi totta. Hannamari Ahonen O Ehdota meille poliitikon lausuntoa totuusmittariin: Kouvolan China Center huutokaupataan Kouvola Kouvolassa sijaitseva China Center näyttää menevän huutokaupattavaksi. Kihlakunnanvouti Kimmo Tuukkasen mukaan ainoa ostajaehdokas ei ole saanut rahoitusta järjestymään. Myttyyn mennyt ostotarjous oli 2,5 miljoonaa euroa. STT Pampalon kaivos tuottaa jo kultaa Ilomantsi Pampalon kultakaivos tuottaa jo kultaa Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa. Ensimmäinen kultarikastelasti lähti Ilomantsin Hattuvaarasta maanantaina. Ruotsalaisen Endominesin sijoitus on noin 20 miljoonaa euroa. STT

12 A12 Ulkomaat Pohjolan Sanomat Keskiviikko 9. helmikuuta 2011 Venäjä luopuu talviajasta Moskova Venäjä lakkaa siirtämästä kelloja taaksepäin talviaikaan. Presidentti Dmitri Medvedev perusteli tiistaina päätöstä sillä, että aikaeroon sopeutuminen aiheuttaa stressiä ja sairauksia venäläisille. Ensimmäisen kerran kelloja ei käännetä talviaikaan ensi syksynä. Muutos merkitsee sitä, että venäläiset saavat talvella nauttia iltapäivällä päivänvalosta tuntia pidempään monissa suurissa kaupungeissa. Venäjällä on yhdeksän aikavyöhykettä. STT, AFP Myrsky sekoitti Etelä-Ruotsia ja Tanskaa Malmö Eteläistä Ruotsia riepottanut talvimyrsky oli paikoin lähes yhtä raju kuin kuuden vuoden takainen Gudrun-myrsky. Tuhot jäivät kuitenkin vähäisemmiksi. Sähköttä oli tiistaina iltapäivällä runsaat kotitaloutta, kun vielä aamulla sähköt olivat poikki kymmenistätuhansista kodeista. Etelä-Ruotsia ja Tanskaa yöllä koetellut myrsky sekoitti molempien maiden junaliikenteen. Lukuisia puita kaatui teille muun muassa Skånessa. STT, TT Ritzau Poliisit kiristivät turistilta läppäreitä Filippiineillä Manila Filippiiniläisten poliisien epäillään huijanneen turisteilta lahjuksia. Tutkinta alkoi, kun viisi poliisia pakotti saksalaisen matkailijan ostamaan heille kannettavia tietokoneita. Poliisikomentaja Froilan Bonifacio arveli, että viisikko on saattanut syyllistyä ulkomaalaisten ahdisteluun aiemminkin. Saksalaista matkailijaa he olivat uhanneet tekaistuilla huumeja terrorisyytteillä. STT, AFP Koreoiden everstit taputtelivat toisiaan Soul Koreoiden edustajat tapasivat tiistaina ensimmäistä kertaa sitten marraskuun, jolloin Pohjois-Korea avasi tulen kiistelyllä raja-alueella. Maiden välit kärjistyivät silloin sodan partaalle. Pohjoiskorealainen eversti tapasi virkaveljensä Panmunjomin rajakylässä. He taputtivat toisiaan olalle ja kättelivät. Etelä-Korean hallitus taivuttelee Pohjois-Koreaa jatkamaan neuvotteluita ydinohjelmansa purkamisesta. STT, Reuters Doku Umarov on Venäjällä pelätty ja etsitty mies. Venäjä vaihtaa jäseniä Lentokenttäisku: Järjestäjäksi ilmoittautunut tshetsheenikapinallisten STT, AFP, Reuters Moskova Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on erottanut useita turvallisuuspalvelu FSB:n jäseniä moskovalaisella lentokentällä tehdyn terrori-iskun takia. Kremlin edustajan mukaan potkut tulivat virheistä, joiden takia hyökkäys pääsi tapahtumaan. Tutkimukset iskusta jatkuvat ja lisää rangaistuksia saattaa olla luvassa, Kremlin edustaja sanoi uutistoimisto Itar-Tassille. DOMODEDOVON kentällä viime kuussa tehty pommi-isku vaati 36 ihmisen hengen. Tshetsheenikapinallisten johtaja Doku Umarov ilmoitti varhain tiistaina islamistien verkkosivuilla päättäneensä hyökkäyksestä. Umarov lupaa Venäjän johdolle lisää verta ja kyyneliä tulevina vuosina. Lisää itsemurhaiskuja on hänen mukaansa luvassa. Jälleen kerran osoitin Vladimir Putinin hallinnolle, että voimme ryhtyä näihin operaatioihin milloin ja missä vain tahdomme, Umarov sanoi. Umarov johtaa Tshetsheniasta käsin toimivaa kapinallisryhmää, joka haluaa perustaa Kaukasukselle sharia-lakia noudattavan islamilaisen valtion. Hän on nimennyt itsensä Kaukasuksen emiraatin johtajaksi. Islamistijohtajan mukaan lentokenttäisku oli kosto Venäjälle siviilien murhista Pohjois-Kaukasuksella. Sama mies kertoi määränneensä myös vajaan vuoden takaisesta iskusta Moskovan metroon, joka vaati 40 ihmisen hengen. UMAROVIN ilmoitettiin jo kertaalleen viime vuonna väistyvän kapinallisten johdosta. Ilmoitus kuitenkin vedettiin pois, ja isla- Lapsia värvätään taistelijoiksi Teinit: Poikia on myös armeijassa ja poliisivoimissa STT, AFP Kandahar Taistelujen repimässä Afganistanissa lapsuus jää usein lyhyeksi. Suurin osa kiinni jääneistä itsemurhaiskun suunnittelijoista on ollut teini-ikäisiä poikia. Viime kuukausina pidätetyistä epäillyistä jopa 80 prosenttia on ollut vuotiaita. Kuluneina yhdeksänä kuukautena on pidätetty yli sata pommin- SANNA SEVÄNEN Ugandalaiset Francis Odokonyero, Jimmy Okot ja Amos Okelokoko ovat entisiä lapsisotilaita. kantajaa, joiden aikeena oli tehdä itsemurhaisku. Talebanin kaltaiset kapinallisryhmät ovat useimmiten värvänneet lapset varmaan tuhoon vievään tehtävään tai taisteluihin aina eturintamaa myöten. Tulitaisteluissa voimme nähdä vihollisen; he ovat nuoria, ehkä vuotiaita. Ja useimmiten heidän palkkansa maksaa joku parikymppinen, kertoo amerikkalaiskapteeni Mike Cain Etelä-Afganistanista. YK:N MUKAAN lapsia siepataan kodeistaan, mutta osa tarttuu aseisiin rahasta. He ovat lapsitaistelijoita, mutta mitä siinä voi tehdä. He tulittavat rynnäkkökivääreillä ja singoilla. Jos emme tapa heitä, he tappavat meidät, kuvailee eräs toinen ulkomainen sotilas nimettömänä. Talebanin edustaja Yosuf Ahmadi torjuu syytteet lapsisotilaiden käyttämisestä. LAPSUUS ja nuoruus vilahtavat nopeasti ohi maassa, jossa eliniänodotteen arvellaan olevan 45 vuoden tienoilla ja jossa moni menee naimisiin 16-vuotiaana. Myös Afganistanin armeija ja poliisi rekrytoivat riveihinsä alaikäisiä pokia, vaikka maan hallitus onkin ilmoittanut YK:lle luopuvansa lapsisotilaiden käyttämisestä. Hallituksen lupauksen mukaan armeijaan ei saa enää värvätä alle 18-vuotiaita.

13 Pohjolan Sanomat Keskiviikko 9. helmikuuta 2011 Ulkomaat A13 SITE INTELLIGENCE GROUP Tausta Kapinajohtaja Doku Umarovia pidetään Pohjois-Kaukasuksen islamistikapinan johtajana. Hän on Venäjän etsityimpiä miehiä. Julistettiin vuonna 2007 Kaukasuksen emiraatin emiiriksi. Tähtäimessä on islamilaisen valtion perustaminen alueelle. Syntyi vuonna 1964 kylässä Pohjois-Tshetsheniassa. Etsintäkuulutettiin tiettävästi 18-vuotiaana ensimmäisen kerran murhasta epäiltynä. Osallistui Venäjän kanssa käytyihin Tshetshenian sotiin. Venäläisten mukaan hän kuului myös Beslanin verisen kouluiskun johtajiin. Nousi tshetseenikapinallisten hierarkiassa 2000-luvulla, kun esimerkiksi Aslan Mashadov ja Shamil Basajev saivat surmansa. Komennossa uskotaan olevan arviolta islamistitaistelijaa. Barents lyhyesti Ei idolia Jeltsinistä Murmansk Venäjän ensimmäinen presidentti ja Neuvostoliiton hajottaja Boris Jeltsin olisi täyttänyt helmikuun 1. päivänä 80 vuotta. Murmanskin entisen kaupunginjohtajan Vladimir Gorjatshkinin mielestä Jeltsinistä ei kannata tehdä suurta sankaria ja idolia. Mielestäni hän on kuin Mihail Gorbatshov: kaikkein synkimpiä henkilöitä historiassamme. Ensin ihastuin häneen, mutta se haihtui nopeasti, kun hän häpäisi maamme, Gorjatshkin sanoo. Gorjatshkin oli Murmanskin kaupunginjohtajana Liikemies surmautti itsensä Murmansk Velkaantunut murmanskilainen liikemies Anatoli Shushkov halusi tappaa itsensä, mutta teki kuten Kaurismäen elokuvassa. Hän osti sitä varten palkkamurhaajan, entisen työntekijänsä ja tuttavansa Vitali Dragunovin. Dragunov puukotti Shuskovia useasti sydämeen ja vyötäröön. Murhaaja sanoo saaneensa uhrilta vihkisormuksen tämän kuollessa. Murhaaja myi sormuksen panttilainaamoon. Poliisitutkinnassa hän myönsi tekonsa, muttei kadu sitä. Hän pitää tapahtumaa eräänlaisena eutanasiana. Mies tuomittiin vankilaan 9 vuodeksi. Liikemies oli menestynyt tuomalla Murmanskiin kenkiä Moskovan Tsherkizovskin torilta. Tori kuitenkin suljettiin ja Shushokovin bisnekset kuivuivat. Mies velkaantui ja otti henkivakuutuksen, josta vaimo ja tytär saisivat 9 miljoonaa ruplaa eli euroa. Vakuutusyhtiö ei ole maksanut rahoja leskelle, mutta leski on valittanut asiasta. Kaksi veljeä kuollut taisteluissa. Isä ja vaimo olleet vankeina mutta vapautettu. JOUKO KURPPA Lähteet. BBC, AFP turvapalvelussa johtaja Doku Umarov uhkaa Venäjää uusilla iskuilla mistijohtaja vannoi jatkavansa pyhää sotaa. Venäjän turvallisuusjoukkojen yritykset saada Umarov kiinni elävänä tai kuolleena ovat toistaiseksi olleet turhia vaikka islamistijohtaja onkin toistuvasti julistettu kuolleeksi. Kerta kerran jälkeen hän on kuitenkin herännyt henkiin vainoamaan Venäjän johtoa uusilla iskuilla. Tämän kaverin kiinni saaminen on osoittautunut todella vaikeaksi, analyytikko Aleksander Golts kommentoi. Goltsin mukaan Umarov ei ole myöskään ainoa hyökkäyksiä hautova islamistijohtaja alueella. Turvallisuusjoukkomme ovat osoittamassa täydellisen avuttomuuteensa Kaukasuksella. Presidentti Medvedev on nimennyt Kaukasuksen tilanteen Venäjän suurimmaksi turvallisuusuhkaksi. Syyttömiä viruu vankiloissa STT, PÄIVI SINISALO Washington Yhdysvalloissa väärät vankeustuomiot keskittyvät erittäin selkeästi vähemmistöihin. Syyttöminä vangittujen asiaa ajava Innocence Project (syyttömyysprojekti) on laskenut, että 70 prosenttia syyttömistä vangeista on joko mustia tai latinoja. YKSI HEISTÄ on mustaiho