PE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.0 Transitional//EN"> Breitling kellot hinnat Exuviance | Kauneuden verkkokauppa | Cocopanda

Exuviance | Kauneuden verkkokauppa | Cocopanda Breitling kellot hinnat


Breitling kellot hinnat

praghas omega
omega réplique montres
أوميغا كوكبة ووتش
Реплика омега де Виль
женские часы

Nordic Jewel – Tyylikkäimmät suomalaiset korut & kellot

OPAS: Jalometallit (kulta, hopea, platina ja palladium)

Tälle sivulle olemme koonneet hyödyllistä tietoa Suomessa virallisiksi luokitelluista jalometalleista (kulta, hopea, platina ja palladium) sekä korujen leimoista.*

Kulta (kemiallinen merkki: Au)

Kulta on varmasti suurimmalle osalle ihmisiä tutuin jalometalli. Sitä käytetään pääasiallisesti korujen valmistukseen. Kultaa käytetään myös kello-, koriste-esineiden sekä joskus myös aterimien valmistuksessa. Suomessa käytettävät kullan pitoisuudet ovat nykyisin 375, 585, 750, 916 ja 999. Luku tarkoittaa, että esimerkiksi 916 merkinnällä varustetussa tuotteessa on 91,6 % puhdasta kultaa (loput ns. seosmetalleja, kuten kuparia). Aikaisemmin on Suomessa käytetty myös karaatti-merkintää (K), joista yleisimpiä ovat olleet 14K (nyk. 585), 18K (nyk. 750) ja 24K (nyk. 999). Kullan pitoisuusleiman pohjamuoto on kyljellään makaava soikio.

Eelis Aleksi / Lumoava – Pihla, kultaiset korvakorut

Hopea (kemiallinen merkki: Ag)

Hopea on suosittu ja edelleen suhteellisen edullinen materiaali. Siitä valmistetaan juuri raaka-ainehintansa johdosta usein suuria ja painavia koruja. Myös muussa kuin koruteollisuudessa hopeaa käytetään paljon, esimerkiksi (tasku-)kelloissa, aterimissa, koriste-esineissä ja pöytähopeissa. Hopean pitoisuudet ovat 800, 830, 925 ja 999. Suomessa hopean pitoisuusleiman pohjamuoto on lappeellaan oleva suorakaide.

Johanna Rantalainen / Juhana Tampere – Kide, hopeinen rannekoru

Platina (kemiallinen merkki: Pt)

Platinaa käytetään määrällisesti suhteellisen vähän koruteollisuudessa korkean hintansa takia. Siitä tehdään enimmäkseen kalliimpia koruja, suurimpana eränä ylelliset kihla- ja vihkisormukset. Platinan pitoisuudet ovat 850, 900, 950 ja 999. Platinan pitoisuusleiman pohjamuoto Suomessa on kuvassa näkyvä vinoneliö.

Palladium (kemiallinen merkki: Pd)

Palladiumin on tuorein lakiin lisätty jalometalli (vuodesta 2009) ja sen käyttö on vielä verrattain harvinaista. Monelle jalometalliallallakin toimivalle se on vielä hieman vieras materiaali. Yleisimmin palladiumia edelleen käytetään valkokullan seosmetallina valkoisen värin aikaansaamiseksi. Tuossa roolissa se on onneksi korvannut allergisoivan nikkelin jo varsin perusteellisesti, vaikka onkin huomattavasti nikkeliä kalliimpi seosaine. Palladiumin pitoisuudet ovat 500, 850, 950 ja 999. Palladium pitoisuusleiman pohjamuoto Suomessa on kuin pyramidi, josta on huippu leikattu poikki.


Kuvassa kaikki Suomessa hyväksytyt eri jalometallituotteiden pitoisuudet ja leimapohjien muodot. (Kuva: www.tukes.fi)

*Lähteet: Wikipedia, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Suomen kultaseppien liitto (SKuL ry) ja K.A. Rasmussen

HUOM! Jalometallien päiväkohtaisen maailmanmarkkinahinnan voit tarkastaa täältä